RAI-arviointitiedon hyödyntäminen toteuttamissuunnitelmassa
Hakkarainen, Laura; Miettinen, Nina (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052415252
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052415252
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin, miten RAI-arviointitietoa hyödynnetään Kymenlaakson hyvinvointialueen ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaiden hoidon ja palvelun toteuttamissuunnitelmissa. Tavoitteena oli selvittää kokemuksia hyvinvointialueen Ikääntyneiden palvelujen toteuttamissuunnitelma -ohjeen käyttämisestä ja sitä millaiset asiat estävät ja voisivat edistää RAI-arviointitiedon hyödyntämistä sekä millaisia eroja hyvinvointialueen asumisyksiköiden välillä on RAI-arviointitiedon käyttämisessä.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin ikääntyneiden ympärivuorokautista palveluasumista ja toteuttamissuunnitelmaa, RAI-järjestelmää ja Kymenlaakson hyvinvointialueen RAI-toimintamallia sekä RAI-arviointitiedon käyttämistä ja hyödyntämistä hoidon suunnittelussa.
Laadullisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Yksilöhaastatteluihin osallistui RAI-vastaavia kolmesta ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköstä eri puolilta Kymenlaaksoa. Haastatteluaineisto analysoitiin teemoittelulla.
Tutkimuksen tulosten mukaan Iäkkäiden palvelujen toteuttamissuunnitelma -ohje koettiin selkeäksi ja toimivaksi. RAI-arviointitietoa hyödynnettiin asukkaiden toteuttamissuunnitelmissa vaihtelevasti. RAI-arviointitieto näkyi toteuttamissuunnitelmissa, mutta mittarintiedon sanallinen avaaminen ja asiakkaiden omat tavoitteet näkyivät niissä vaihtelevasti.
RAI-arviointitiedon hyödyntämistä estäviä asioita olivat vaihtelevat RAI-välineen käyttötaidot, ajan puute ja motivaatio-ongelmat. Myös käytössä oleva RAI-väline koettiin osittain epätarkoituksenmukaiseksi ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaille. RAI-arviointitiedon hyödyntämistä edistäisi siihen varattu riittävä, suunniteltu työaika, koulutukset sekä esimiehen, työtovereiden ja asumispalveluohjaajan tuki. Osallistuneiden yksiköiden välillä ei näkynyt merkittäviä eroja.
Hyvinvointialueen kannattaa pitää kiinni toimivaksi koetusta Iäkkäiden palvelujen toteuttamissuunnitelma -ohjeesta ja tehostaa sen käyttöä entisestään. Myös erityisesti muistisairaiden asiakkaiden osallistamista RAI-arviointien ja toteuttamissuunnitelmien tekemisessä olisi hyvä kehittää.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin ikääntyneiden ympärivuorokautista palveluasumista ja toteuttamissuunnitelmaa, RAI-järjestelmää ja Kymenlaakson hyvinvointialueen RAI-toimintamallia sekä RAI-arviointitiedon käyttämistä ja hyödyntämistä hoidon suunnittelussa.
Laadullisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Yksilöhaastatteluihin osallistui RAI-vastaavia kolmesta ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköstä eri puolilta Kymenlaaksoa. Haastatteluaineisto analysoitiin teemoittelulla.
Tutkimuksen tulosten mukaan Iäkkäiden palvelujen toteuttamissuunnitelma -ohje koettiin selkeäksi ja toimivaksi. RAI-arviointitietoa hyödynnettiin asukkaiden toteuttamissuunnitelmissa vaihtelevasti. RAI-arviointitieto näkyi toteuttamissuunnitelmissa, mutta mittarintiedon sanallinen avaaminen ja asiakkaiden omat tavoitteet näkyivät niissä vaihtelevasti.
RAI-arviointitiedon hyödyntämistä estäviä asioita olivat vaihtelevat RAI-välineen käyttötaidot, ajan puute ja motivaatio-ongelmat. Myös käytössä oleva RAI-väline koettiin osittain epätarkoituksenmukaiseksi ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaille. RAI-arviointitiedon hyödyntämistä edistäisi siihen varattu riittävä, suunniteltu työaika, koulutukset sekä esimiehen, työtovereiden ja asumispalveluohjaajan tuki. Osallistuneiden yksiköiden välillä ei näkynyt merkittäviä eroja.
Hyvinvointialueen kannattaa pitää kiinni toimivaksi koetusta Iäkkäiden palvelujen toteuttamissuunnitelma -ohjeesta ja tehostaa sen käyttöä entisestään. Myös erityisesti muistisairaiden asiakkaiden osallistamista RAI-arviointien ja toteuttamissuunnitelmien tekemisessä olisi hyvä kehittää.