Tekoäly ja työkalut ohjelmistokehityksessä
Putkonen, Lauri (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052415265
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052415265
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on määritellä mikä on tekoäly, mitä tarkoittaa koneoppiminen ja mitä tekoälyyn liittyviä työkaluja voi hyödyntää ohjelmistotuotannossa.
Työ on jaettu kolmeen lukuun:
Ensimmäiseen lukuun sisältyy tekoälyn ja älykkyyden määrittely, sekä tekoälyn eri tyypit.
Tekoälylle ei löytynyt tarkkaa määritelmää, mutta se poikkeaa tekotavaltaan perinteisestä tietokoneohjelmasta. Älykkyyden määrityksessä täytyy täyttää vähintään yksi tietyistä kriteereistä.
Tekoälyn tyyppejä ovat kapea-alainen tekoäly, yleinen tekoäly ja supertekoäly, joista yleinen- ja supertekoäly ovat vasta teorioita. Kaikki tekoälyt tänä päivänä ovat kapea-alaisia eli osaavat suorittaa vain tarkkaan määriteltyjä tehtäviään.
Toisessa luvussa määritellään mitä koneoppiminen on eli miten tekoäly oppii suorittamaan tehtäviään, lukuun sisältyy koneoppimisen eri tyyppejä, mitä koneoppimista varten tarvitsee tehdä, esimerkkejä koneoppimisen malleista ja koneoppimiseen liittyvää teoriaa yksinkertaistettuna
Viimeisessä luvussa tutkittiin tekoälyyn liittyviä työkaluja ohjelmistotuotannossa, luvussa käytiin läpi ChatGPT ja GitHub Copilot, jotka ovat tekoälyavustajia.
Opinnäytetyö loppuu Google Colab palvelun esittelyyn, jota voi hyödyntää koneoppimisen opiskelussa ja tekoälyn mallien luonnissa.
Työn loppu sisältää vielä kirjoittajan omaa pohdintaa aiheesta, opinnäytetyön prosessoinnista ja omasta oppimisesta.
Opinnäytetyö on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena kevään 2024 aikana. Lähdemateriaalina on käytetty HH Finnan kautta löydettyä alan kirjallisuutta ja täydennyksenä internetistä löydettyjä artikkeleja.
Työ on jaettu kolmeen lukuun:
Ensimmäiseen lukuun sisältyy tekoälyn ja älykkyyden määrittely, sekä tekoälyn eri tyypit.
Tekoälylle ei löytynyt tarkkaa määritelmää, mutta se poikkeaa tekotavaltaan perinteisestä tietokoneohjelmasta. Älykkyyden määrityksessä täytyy täyttää vähintään yksi tietyistä kriteereistä.
Tekoälyn tyyppejä ovat kapea-alainen tekoäly, yleinen tekoäly ja supertekoäly, joista yleinen- ja supertekoäly ovat vasta teorioita. Kaikki tekoälyt tänä päivänä ovat kapea-alaisia eli osaavat suorittaa vain tarkkaan määriteltyjä tehtäviään.
Toisessa luvussa määritellään mitä koneoppiminen on eli miten tekoäly oppii suorittamaan tehtäviään, lukuun sisältyy koneoppimisen eri tyyppejä, mitä koneoppimista varten tarvitsee tehdä, esimerkkejä koneoppimisen malleista ja koneoppimiseen liittyvää teoriaa yksinkertaistettuna
Viimeisessä luvussa tutkittiin tekoälyyn liittyviä työkaluja ohjelmistotuotannossa, luvussa käytiin läpi ChatGPT ja GitHub Copilot, jotka ovat tekoälyavustajia.
Opinnäytetyö loppuu Google Colab palvelun esittelyyn, jota voi hyödyntää koneoppimisen opiskelussa ja tekoälyn mallien luonnissa.
Työn loppu sisältää vielä kirjoittajan omaa pohdintaa aiheesta, opinnäytetyön prosessoinnista ja omasta oppimisesta.
Opinnäytetyö on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena kevään 2024 aikana. Lähdemateriaalina on käytetty HH Finnan kautta löydettyä alan kirjallisuutta ja täydennyksenä internetistä löydettyjä artikkeleja.