Hevosenlannan vastaanottaminen maatiloilla

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää viljelijöiden kiinnostus hevosen lannan hyödyntämiseen pelloilla maanparannusaineena ja lannoitteena. Lisäksi tutkimuksen tarkoitus oli selvittää mitä ongelmakohtia hevosenlannan hyödyntämisessä on maatiloilla ja kehittää ratkaisuja parempaan ja helpompaan ravinteiden kierrättämiseen. Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin Webropol-kyselyllä, johon tuli 316 vastausta.

Hevosten määrä Suomessa on jatkuvassa kasvussa ja tämä tuottaa lisää ongelmia hevosenlannan hävittämisessä. Kaikki lanta olisi tärkeä saada hyötykäyttöön, sillä hevosenlannan ravinteiden pääseminen vesistöihin aiheuttaa rehevöitymistä. Hevosenlannan jatkokäyttö maatiloilla muun karjanlannan tavoin maanparannusaineena ja lannoitteena on hyvin ajankohtainen asia, joka tarvitsee enemmän huomiota.

Työn teoriaosiossa selvitetään hevosenlannan ominaisuuksia ja sopivuutta eri jatkokäyttömahdollisuuksiin, kuten maatalouteen ja mullantuotantoon. Hevosenlannan ominaisuuksiin vaikuttaa etenkin hevostilalla käytetty kuivike. Kuivikkeella on merkitystä kompostoitumisen ja ravinteiden sitomisen kanssa.

Kyselyyn vastanneista neljäsosa hyödynsi hevosenlantaa ja lähes kaikki olivat kiinnostuneita lisäämään hevosenlannan käyttöä. Noin 60 prosenttia yrittäjistä, jotka eivät käytä hevosenlantaa, olisivat kiinnostuneita sen hyödyntämisestä. Monet ongelmakohdat hevosenlannan hyödyntämisessä olisi ratkaistu paremmalla yhteistyöllä viljelijöiden ja hevostallien kesken. Näitä olivat esimerkiksi tarjonnan puute sekä rikkakasviriski.

Opinnäytetyön toimeksiantaja on Hämeen Ammattikorkeakoulun SimuHepo -hanke, jossa osatoteuttajina toimivat Luonnonvarakeskus ja Hippolis Ry. Hankkeen tavoitteena oli ehkäistä hevostallien valumavesien sisältämien ravinteiden ja mikrobien pääsyä vesistöihin.