Ravintola-alan vuokratyöntekijöiden työhyvinvointi pääkaupunkiseudulla
Paavilainen, Aili; Lammi, Jenna (2024)
Paavilainen, Aili
Lammi, Jenna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052415312
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052415312
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ravintola-alan vuokratyöntekijöiden työhyvinvointia pääkaupunkiseudulla. Työhyvinvointia tutkittiin työntekijän näkökulmasta. Työhyvinvointi on monitahoinen käsite, joka kattaa useita eri tekijöitä, ja aiheena työhyvinvointia voidaan lähestyä useasta näkökulmasta. Tässä opinnäytetyössä aihetta lähestytään työntekijän työmotivaation, vaihtelevan työympäristön ja monikulttuurisuuden edistämisen näkökulmista.
Opinnäytetyön tutkimuksessa kerättiin tietoa ravintola-alan alan vuokratyöntekijöiden työhyvinvoinnista kyselytutkimuksen avulla. Tavoitteena oli tuottaa hyödyllistä tietoa henkilöstövuokrausyrityksille, asiakasyrityksille, sekä muille alantoimijoille. Opinnäytetyön tutkimustuloksien avulla kyseiset yritykset voisivat kehittää työolosuhteita ja -hyvinvointia. Tutkittava aihe on ajankohtainen ja merkityksellinen koska vuokratyö on työmuotona kasvussa ja monikulttuurisuus on yleistynyt alan työmarkkinoilla.
Opinnäytetyön keskiössä ovat teoreettinen viitekehys ja empiirinen tutkimus. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään henkilöstövuokrausta, työhyvinvointia, vaihtelevaa työympäristöä, työmotivaatiota ja monikulttuurisuuden edistämistä. Empiirisessä osassa käsitellään tutkimusmenetelmiä, tutkimuksen toteutusta, tutkimustuloksia sekä niiden analyysia. Kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän mukaisesti, tutkimuksen tuloksia peilattiin aikaisemmissa tutkimuksissa saatuihin tuloksiin. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena pääkaupunkiseudulla työskenteleville ravintola-alan vuokratyöntekijöille.
Kysely luotiin käyttäen Webropol-sovellusta. Kyselyn kysymykset kattoivat koko tutkimuskysymyksen, ja ne luotiin opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Kyselyä jaettiin sosiaalisen median kanavien, henkilökohtaisten kontaktien, sähköpostin sekä lentolehtisen avulla. Opinnäytetyötutkimukseen osallistui myös kaksi henkilöstövuokrausyritystä, jotka jakoivat kyselyn työntekijöillensä. Kyseiset yritykset pidettiin anonyymeina, ja myös kyselyyn osallistuminen oli vapaaehtoista ja anonyymia.
Tutkimustulokset osoittivat, että vuokratyöntekijöiden kokemukset työhyvinvoinnistaan olivat keskimäärin neutraaleja hieman parempia. Tuloksissa ei ilmennyt selkeää yksimielisyyttä. Negatiivisia kokemuksia oli lähes yhtä paljon kuin positiivisia. Tulokset osoittivat, että vaikka kokemukset työhyvinvoinnista eivät olleet kokonaisuudessaan huono, on pääkaupunkiseudun ravintola-alan vuokratyöntekijöiden työhyvinvoinnissa kehitettävää. Vastauksia tulee tarkastella kuitenkin kriittisesti, sillä havaintoyksiköiden määrä jäi vähäiseksi. Alhaisen vastausprosentin takia tuloksia ei voida yleistää koskemaan koko perusjoukkoa.
Opinnäytetyössä käsiteltiin myös työn eettisyyttä, luotettavuutta, vastuullisuutta sekä kehittämis- ja jatkotutkimusehdotuksia. Lopuksi analysoitiin opinnäytetyöprosessia kokonaisuutena sekä omaa oppimista. Opinnäytetyö tehtiin vuoden 2024 kevätlukukauden aikana.
Opinnäytetyön tutkimuksessa kerättiin tietoa ravintola-alan alan vuokratyöntekijöiden työhyvinvoinnista kyselytutkimuksen avulla. Tavoitteena oli tuottaa hyödyllistä tietoa henkilöstövuokrausyrityksille, asiakasyrityksille, sekä muille alantoimijoille. Opinnäytetyön tutkimustuloksien avulla kyseiset yritykset voisivat kehittää työolosuhteita ja -hyvinvointia. Tutkittava aihe on ajankohtainen ja merkityksellinen koska vuokratyö on työmuotona kasvussa ja monikulttuurisuus on yleistynyt alan työmarkkinoilla.
Opinnäytetyön keskiössä ovat teoreettinen viitekehys ja empiirinen tutkimus. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään henkilöstövuokrausta, työhyvinvointia, vaihtelevaa työympäristöä, työmotivaatiota ja monikulttuurisuuden edistämistä. Empiirisessä osassa käsitellään tutkimusmenetelmiä, tutkimuksen toteutusta, tutkimustuloksia sekä niiden analyysia. Kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän mukaisesti, tutkimuksen tuloksia peilattiin aikaisemmissa tutkimuksissa saatuihin tuloksiin. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena pääkaupunkiseudulla työskenteleville ravintola-alan vuokratyöntekijöille.
Kysely luotiin käyttäen Webropol-sovellusta. Kyselyn kysymykset kattoivat koko tutkimuskysymyksen, ja ne luotiin opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Kyselyä jaettiin sosiaalisen median kanavien, henkilökohtaisten kontaktien, sähköpostin sekä lentolehtisen avulla. Opinnäytetyötutkimukseen osallistui myös kaksi henkilöstövuokrausyritystä, jotka jakoivat kyselyn työntekijöillensä. Kyseiset yritykset pidettiin anonyymeina, ja myös kyselyyn osallistuminen oli vapaaehtoista ja anonyymia.
Tutkimustulokset osoittivat, että vuokratyöntekijöiden kokemukset työhyvinvoinnistaan olivat keskimäärin neutraaleja hieman parempia. Tuloksissa ei ilmennyt selkeää yksimielisyyttä. Negatiivisia kokemuksia oli lähes yhtä paljon kuin positiivisia. Tulokset osoittivat, että vaikka kokemukset työhyvinvoinnista eivät olleet kokonaisuudessaan huono, on pääkaupunkiseudun ravintola-alan vuokratyöntekijöiden työhyvinvoinnissa kehitettävää. Vastauksia tulee tarkastella kuitenkin kriittisesti, sillä havaintoyksiköiden määrä jäi vähäiseksi. Alhaisen vastausprosentin takia tuloksia ei voida yleistää koskemaan koko perusjoukkoa.
Opinnäytetyössä käsiteltiin myös työn eettisyyttä, luotettavuutta, vastuullisuutta sekä kehittämis- ja jatkotutkimusehdotuksia. Lopuksi analysoitiin opinnäytetyöprosessia kokonaisuutena sekä omaa oppimista. Opinnäytetyö tehtiin vuoden 2024 kevätlukukauden aikana.