Liikuntainterventio vapaaehtoisten reserviläisten aerobisen suorituskyvyn edistämiseksi Päijät-Hämeessä.

Abstract

Opinnäytetyössä toteutettiin liikuntainterventio Päijät-Hämeen paikallisjoukoissa palveleville reserviläisille, joiden fyysinen toimintakyky ei vastaa oman tehtävän vaatimustasoa. Tavoitteena oli parantaa osallistujien aerobista suorituskykyä, jotta he pystyvät suoriutumaan heille määrätyistä sodanajan tehtävistä paremmin.

Työssä painottui erityisesti aerobisen suorituskyvyn kehittäminen, minkä vuoksi työstä rajattiin pois muut fyysisen toimintakyvyn osa-alueet. Interventiosta rajattiin ulkopuolelle myös ravitsemusvalmennus ja ohjeistukset palautumiseen.

Työn tietoperusta muodostuu aerobisen kunnon kehittämisen teoriasta. Tietoperustassa paneudutaan maksimaalisen hapenottokyvyn kehittämiseen soveltuviin harjoittelumuotoihin. Työssä käsitellään perus-, vauhti-, nopeus- ja maksimikestävyysharjoittelun, sekä voima- ja liikkuvuusharjoittelun teoriaa. Tietoperustassa käydään läpi myös työn näkökulmasta oleelliset Puolustusvoimien toimintatavat ja vapaaehtoinen reserviläistoiminta.

Interventiossa käytännössä toteutettiin kahdeksan viikon harjoitteluohjelma. Jakso toteutettiin tammi-maaliskuussa 2024. Osallistujien toimintakyky testattiin ennen ja jälkeen harjoittelujakson. Mittausmenetelmänä toteutettiin Puolustusvoimien kuntotestien mukaiset testaukset ja tuloksissa vertailtiin maksimaallisen hapenottokyvyn kehittymistä, jonka yksikkö on ml/kg/min. Harjoittelujaksoon sisältyi itsenäistä harjoittelua, sekä opinnäytetyön tekijöiden toteuttamia yhteisiä liikuntakertoja. Harjoitteluohjelma sisälsi perus-, vauhti-, nopeus- ja maksimikestävyysharjoitteita.

Tulokset ovat osoittaneet, että toteutetulla harjoitteluohjelmalla voi parantaa maksimaallista hapenottokykyä. Keskivertoinen parannus harjoitusjakson aikana on ollut 4,6 ml/kg/min. Tuloksissa on vertailtu 14:sta osallistujan kehittymistä. Tuloksissa on ilmennyt, että harjoitusjakson aikana osallistujat ovat huomanneet positiivisia muutoksia, myös muihin terveyden osa-alueisiin, kuten ravitsemukseen ja palautumiseen. Osallistujien elämäntavat ovat muuttuneet terveellisemmiksi, sekä on huomattu myös positiivisia fyysisiä ja psyykkisiä vaikutuksia. Interventio on ollut onnistunut. Harjoitusohjelma on ollut sopiva kohderyhmälle ja se on vaikuttanut positiivisesti kohderyhmän kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Interventio on tukenut tekijöiden ammatillista osaamista ja on vahvistanut heidän ammatti identiteettiään.

Lopputuotoksena opinnäytetyöstä on ohjeistus liikuntaintervention toteutuksesta. Ohjeistus on tiivis opas, joka sisältää intervention vaiheet: suunnittelu, ryhmän muodostus, toteutus ja aikataulutus, sekä erikseen tuotetun kahdeksan viikon harjoitusohjelman. Ohjeistus mahdollistaa toimeksiantajalle intervention uudelleen toistettavuuden. Interventiota voi soveltaa eri kohderyhmille ja eri kuntoluokkaisille osallistujille. Toimeksiantaja voi täten hyödyntää intervention rakennetta esimerkiksi korkeamman kuntoluokan omaaville reserviläisille. Tämä vaatii kuitenkin harjoitusohjelman päivittämisen uudelle kohderyhmälle soveltuvaksi.