Tutkimus työtyytyväisyydestä - miten työssäkäyvät ihmiset kokevat työtyytyväisyyden?
Määttä, Onni-Matias (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052415293
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052415293
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten suomalaiset työssäkäyvät ihmiset kokevat työtyytyväisyyden ja millä eri tavoin eri vastaajaryhmien työtyytyväisyyden näkemykset eroavat toisistaan. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Hämeen ammattikorkeakoulu Oy. Aihe on ajankohtainen, sillä työssä jaksaminen on paljon pinnalla ja hyvän työtyytyväisyyden avulla yritykset pystyvät käyttämään hyödykseen työvoimaa ja sen avulla pystytään kasvattamaan tuottavuutta.
Opinnäytetyön rakenne koostuu viitekehyksen määrittelystä, tutkimusosuudesta, johtopäätöksistä sekä pohdinnoista. Viitekehys on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäinen käsittelee työtyytyväisyyden ja tyytyväisyyden teorioita ja toinen työtyytyväisyyden tekijöitä ja vaikutuksia.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena survey-tutkimuksena. Tutkimuksen muodoksi valikoitui yleisin ja todistusvoimaisin muoto eli kuvaileva tutkimus sen määrällisen luonteensa vuoksi. Tutkimusaineisto kerättiin verkkokyselylomakkeen avulla, joka toteutettiin Microsoft Forms -alustaa hyödyntäen. Tutkimuksen kyselyä jaettiin henkilökohtaisessa sosiaalisessa mediassa sekä muutamassa työyhteisössä. Kysely koostui taustatietoja keräävistä kysymyksistä (ikä, sukupuoli, koulutustausta ja työssä viihtyminen) sekä varsinaisista tutkimuskysymyksistä (Likert-asteikolliset kysymykset ja monivalintakysymykset). Kysymyksillä selvitettiin vastaajien näkemyksiä työtyytyväisyydestä.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että suurin osa kyselyyn vastanneista piti tärkeänä työtyytyväisyyttä ja työssä viihtymistä. Isoimpia työtyytyväisyyden tekijöitä olivat palkka, kiinnostava työtehtävä, työyhteisö, palaute/tunnustus, henkilökohtainen kehittyminen sekä intohimo työtä kohtaan. Sukupuolittain tarkasteltuna naiset olivat hieman vankemmat mielipiteissään kuin miehet. Ikäryhmittäin tarkasteltuna eroja ei juurikaan noussut esille. Yleisesti siis vastaajat arvostavat työtään ja tutkimuksen perusteella työtyytyväisyyteen vaikuttaa voimakkaasti emotionaaliset tekijät.
Opinnäytetyön rakenne koostuu viitekehyksen määrittelystä, tutkimusosuudesta, johtopäätöksistä sekä pohdinnoista. Viitekehys on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäinen käsittelee työtyytyväisyyden ja tyytyväisyyden teorioita ja toinen työtyytyväisyyden tekijöitä ja vaikutuksia.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena survey-tutkimuksena. Tutkimuksen muodoksi valikoitui yleisin ja todistusvoimaisin muoto eli kuvaileva tutkimus sen määrällisen luonteensa vuoksi. Tutkimusaineisto kerättiin verkkokyselylomakkeen avulla, joka toteutettiin Microsoft Forms -alustaa hyödyntäen. Tutkimuksen kyselyä jaettiin henkilökohtaisessa sosiaalisessa mediassa sekä muutamassa työyhteisössä. Kysely koostui taustatietoja keräävistä kysymyksistä (ikä, sukupuoli, koulutustausta ja työssä viihtyminen) sekä varsinaisista tutkimuskysymyksistä (Likert-asteikolliset kysymykset ja monivalintakysymykset). Kysymyksillä selvitettiin vastaajien näkemyksiä työtyytyväisyydestä.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että suurin osa kyselyyn vastanneista piti tärkeänä työtyytyväisyyttä ja työssä viihtymistä. Isoimpia työtyytyväisyyden tekijöitä olivat palkka, kiinnostava työtehtävä, työyhteisö, palaute/tunnustus, henkilökohtainen kehittyminen sekä intohimo työtä kohtaan. Sukupuolittain tarkasteltuna naiset olivat hieman vankemmat mielipiteissään kuin miehet. Ikäryhmittäin tarkasteltuna eroja ei juurikaan noussut esille. Yleisesti siis vastaajat arvostavat työtään ja tutkimuksen perusteella työtyytyväisyyteen vaikuttaa voimakkaasti emotionaaliset tekijät.