Työnantajabrändin kehittäminen hoitoalan yritykselle
Holma, Iida (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052415394
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052415394
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysala on murroksessa muuttuvien asiakastarpeiden, teknologisen kehityksen, väestön ikääntymisen ja lisääntyneen kilpailun vuoksi. Nykyään kilpailuetua ei saavuteta pelkästään tuotteiden brändäyksellä, vaan keskeistä on yrityksen strategisen brändin ja vahvojen henkilöstövoimavarojen kehittäminen. Erottautuminen kilpailussa edellyttää vahvaa työnantajabrändiä, joka houkuttelee sekä sisäisesti että ulkoisesti ja tekee yrityksestä halutun työnantajan.
Tämä opinnäytetyö tutkii sosiaali- ja terveysalan työnantajabrändiä ja sen strategista kehittämistä rekrytointimarkkinoinnin avulla. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida ja parantaa toimeksiantajayrityksen työnantajabrändiä, houkutella motivoituneita ja sitoutuneita työntekijöitä sekä vastata alan työvoimapulaan. Opinnäytetyö keskittyy erityisesti työnantajamielikuvaan, työntekijäkokemukseen ja työntekijäymmärrykseen. Opinnäytetyö toteutettiin keväästä 2023 kevääseen 2024.
Teoreettinen viitekehys rakentuu kolmesta pääteemasta: työnantajabrändi, strateginen brändityö ja rekrytointimarkkinointi. Työnantajabrändin osatekijöitä tarkastellaan ulkoisen työnantajakuvan ja sisäisen organisaatioidentiteetin kautta, keskittyen symbolisiin ja välineellisiin ominaisuuksiin, jättäen kokemukselliset ominaisuudet pois. Brändipääoma tarkastellaan bränditietoisuuden ja brändimielikuvan kautta.
Strategisessa brändityössä korostuvat työnantajalupauksen merkitys, segmentointi, kilpailuetu ja brändin asemoiminen markkinoilla. Rekrytointimarkkinoinnin osalta keskitytään erityisesti sosiaalisen median rooliin perinteisten työnhakusivustojen sijaan. Rekrytointimarkkinointi integroidaan tiiviisti rekrytointitunneliin, korostaen niiden välistä yhteyttä. Erityistä huomiota kiinnitetään sosiaalisen median merkitykseen ulkoisen, eli työnantajamielikuvan rakentamisessa. Sisäisen brändäyksen osalta keskitytään organisaation eettisiin arvoihin, periaatteisiin ja lupauksiin, jotka vaikuttavat suoraan työntekijöihin ja näin ollen heijastuvat myös työnantajabrändin viestintään.
Aineiston analyysi keskittyi kyselylomakkeen tuloksiin, jotka koskivat työnantajan tunnettuutta, veto- ja pitovoimatekijöitä sekä työnantajamielikuvaa. Tulokset osoittivat, että toimeksiantajayritys on hyvin tunnettu ja bränditietoisuus on korkealla tasolla. Positiiviset ominaisuudet, kuten iloisuus ja vastuullisuus, vahvistavat työnantajamielikuvaa, kun taas palkkakysymyksiin liittyvät huolenaiheet vaativat huomiota.
Pohdintaosiossa käsitellään päätuloksia ja esitetään kehittämisideoita työnantajabrändin parantamiseksi. Tutkimuksen tavoitteet saavutettiin, ja tulokset tarjoavat käytännönläheisiä suosituksia brändin kehittämiseksi ja strategisen kilpailuedun luomiseksi. Työnantajabrändäyksen todettiin olevan keskeinen tekijä työntekijöiden houkuttelussa ja sitouttamisessa sosiaali- ja terveysalalla.
Tämä opinnäytetyö tutkii sosiaali- ja terveysalan työnantajabrändiä ja sen strategista kehittämistä rekrytointimarkkinoinnin avulla. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida ja parantaa toimeksiantajayrityksen työnantajabrändiä, houkutella motivoituneita ja sitoutuneita työntekijöitä sekä vastata alan työvoimapulaan. Opinnäytetyö keskittyy erityisesti työnantajamielikuvaan, työntekijäkokemukseen ja työntekijäymmärrykseen. Opinnäytetyö toteutettiin keväästä 2023 kevääseen 2024.
Teoreettinen viitekehys rakentuu kolmesta pääteemasta: työnantajabrändi, strateginen brändityö ja rekrytointimarkkinointi. Työnantajabrändin osatekijöitä tarkastellaan ulkoisen työnantajakuvan ja sisäisen organisaatioidentiteetin kautta, keskittyen symbolisiin ja välineellisiin ominaisuuksiin, jättäen kokemukselliset ominaisuudet pois. Brändipääoma tarkastellaan bränditietoisuuden ja brändimielikuvan kautta.
Strategisessa brändityössä korostuvat työnantajalupauksen merkitys, segmentointi, kilpailuetu ja brändin asemoiminen markkinoilla. Rekrytointimarkkinoinnin osalta keskitytään erityisesti sosiaalisen median rooliin perinteisten työnhakusivustojen sijaan. Rekrytointimarkkinointi integroidaan tiiviisti rekrytointitunneliin, korostaen niiden välistä yhteyttä. Erityistä huomiota kiinnitetään sosiaalisen median merkitykseen ulkoisen, eli työnantajamielikuvan rakentamisessa. Sisäisen brändäyksen osalta keskitytään organisaation eettisiin arvoihin, periaatteisiin ja lupauksiin, jotka vaikuttavat suoraan työntekijöihin ja näin ollen heijastuvat myös työnantajabrändin viestintään.
Aineiston analyysi keskittyi kyselylomakkeen tuloksiin, jotka koskivat työnantajan tunnettuutta, veto- ja pitovoimatekijöitä sekä työnantajamielikuvaa. Tulokset osoittivat, että toimeksiantajayritys on hyvin tunnettu ja bränditietoisuus on korkealla tasolla. Positiiviset ominaisuudet, kuten iloisuus ja vastuullisuus, vahvistavat työnantajamielikuvaa, kun taas palkkakysymyksiin liittyvät huolenaiheet vaativat huomiota.
Pohdintaosiossa käsitellään päätuloksia ja esitetään kehittämisideoita työnantajabrändin parantamiseksi. Tutkimuksen tavoitteet saavutettiin, ja tulokset tarjoavat käytännönläheisiä suosituksia brändin kehittämiseksi ja strategisen kilpailuedun luomiseksi. Työnantajabrändäyksen todettiin olevan keskeinen tekijä työntekijöiden houkuttelussa ja sitouttamisessa sosiaali- ja terveysalalla.