Kauratuotteiden vientiopas Saksaan suomalaisille pienille ja keskisuurille yrityksille
Talsi, Anni (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052415415
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052415415
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli luoda käytännöllinen kauratuotteiden vientiopas Saksaan suomalaisille pienille ja keskisuurille yrityksille. Vientiopas oli tarkoitettu erityisesti suomalaisille pk-yrityksille, jotka olivat vasta aloittaneet vientitoiminnan Saksaan. Kauratuotteet oli tässä opinnäytetyössä rajattu tuotteisiin, jotka sopivat HS koodin 11041210 alle. Näitä tuotteita kuvailtiin HS koodin mukaan litistetyiksi eli hiutaloituiksi kaurajyviksi. Saksa kohdemaana oli lisäksi rajattu Hampurin alueeseen. Opinnäytetyö oli luotu kirjoittajan kiinnostuksesta vientiin ja Saksaan liittyen. Opinnäytetyöllä ei ollut toimeksiantajaa.
Opinnäytetyön tietoperustassa käytiin läpi vientiä pk-yrityksiä ja kauratuotteita katsoen. Sen jälkeen käsiteltiin viennin aloittamisen motiiveja ja laukaisijoita. Sitten mietittiin kansainvälistymisen esteitä ja riskejä. Näiden jälkeen avattiin eri analyyseja ja tutkittiin kohdemaan valintaa. Lopuksi käytiin viennin toiminnallisia osia kuten rahoitusta, maksutapoja, toimituslausekkeita, kuljetusmuotoja ja asiakirjoja.
Opinnäytetyön empiirinen osa aloitettiin hyvän oppaan teorialla. Sitten tehtiin benchmarking. Benchmarking-kohteina toimivat aikaisemmin muiden toimijoiden tekemät vientioppaat. Benchmarking-osuuden jälkeen kerrottiin opinnäytetyön vientioppaan laatimisprosessista, aikataulusta ja vientioppaan rakenteesta. Opinnäytetyöhön liitetyssä vientioppaassa kirjoitettiin Hampurin alueesta, Hampurin kauran tuonnista ja viennistä, Saksan elintarvikemarkkinoista, PESTEL-analyysista, vientimuodoista, Saksan Amazonista, messuista, pakkausvaatimuksista, vientiasiakirjoista, tullista, toimituslausekkeista, kuljetuksesta ja tuesta vientiin.
Opinnäytetyön viimeisessä kappaleessa pohdittiin ja kerrottiin johtopäätöksistä, kehittämisehdotuksista ja arvioitiin kirjoittajan omaa oppimista opinnäytetyöprosessin aikana. Opinnäytetyön tavoitteissa onnistuttiin ja saatiin luotua hyödyllinen, selkeä ja visuaalinen vientiopas. Perusteltuja neuvoja onnistuttiin myös antamaan vientimuotojen, toimituslausekkeiden ja kuljetuksen valinnoissa.
Opinnäytetyön tietoperustassa käytiin läpi vientiä pk-yrityksiä ja kauratuotteita katsoen. Sen jälkeen käsiteltiin viennin aloittamisen motiiveja ja laukaisijoita. Sitten mietittiin kansainvälistymisen esteitä ja riskejä. Näiden jälkeen avattiin eri analyyseja ja tutkittiin kohdemaan valintaa. Lopuksi käytiin viennin toiminnallisia osia kuten rahoitusta, maksutapoja, toimituslausekkeita, kuljetusmuotoja ja asiakirjoja.
Opinnäytetyön empiirinen osa aloitettiin hyvän oppaan teorialla. Sitten tehtiin benchmarking. Benchmarking-kohteina toimivat aikaisemmin muiden toimijoiden tekemät vientioppaat. Benchmarking-osuuden jälkeen kerrottiin opinnäytetyön vientioppaan laatimisprosessista, aikataulusta ja vientioppaan rakenteesta. Opinnäytetyöhön liitetyssä vientioppaassa kirjoitettiin Hampurin alueesta, Hampurin kauran tuonnista ja viennistä, Saksan elintarvikemarkkinoista, PESTEL-analyysista, vientimuodoista, Saksan Amazonista, messuista, pakkausvaatimuksista, vientiasiakirjoista, tullista, toimituslausekkeista, kuljetuksesta ja tuesta vientiin.
Opinnäytetyön viimeisessä kappaleessa pohdittiin ja kerrottiin johtopäätöksistä, kehittämisehdotuksista ja arvioitiin kirjoittajan omaa oppimista opinnäytetyöprosessin aikana. Opinnäytetyön tavoitteissa onnistuttiin ja saatiin luotua hyödyllinen, selkeä ja visuaalinen vientiopas. Perusteltuja neuvoja onnistuttiin myös antamaan vientimuotojen, toimituslausekkeiden ja kuljetuksen valinnoissa.