Gender Gap in Finnish Management Boards 2023

Abstract

Pohjoismaat on pitkään tunnettu edistyksellisestä tasa-arvostaan. Ainakin politiikassa Suomessa on 2000-luvulla nähty paljon naisedustusta ja esikuvia. Tämä ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö pyrkii selvittämään, päteekö sama yritysmaailmaan. Tämän tapaustutkimuksen kirjoittaja erikoistuu johtamiseen ja henkilöstöhallintoon. Hän on työskennellyt pörssiyhtiöissä ja todennut kokemuksien sekä keskustelujen kautta, että tarvetta aiheen tarkastelemiselle löytyy. Vaikka naisia otetaan mukaan päätöksentekoon, he eivät välttämättä aina koe oloaan kuulluksi.

Tutkimus pyrkii arvoimaan naisedustuksen tilaa suomalaisten pörssilistattujen yrityksien hallituksissa. Tarkoituksena on kartoittaa ovatko suomalaiset tietoisia 2026 toteutuvasta Women on Boards, EU:n yrityksien sukupuolikiintiödirektiivistä. Se pyrkii ennakoimaan ensireaktioita tietouden, asenteiden, uskomusten ja attribuuttien kautta. Tutkimuksessa sukelletaan syvemmäle hallitusjäsenten ja asiantuntijoiden mielipiteisiin ja kokemuksiin heidän uraltaan.

Tutkimuskysymykset, joihin pyritään vastaamaan ovat: ”Koetaanko naiset edustetuiksi yrityksien hallituksissa?”, ”Kuinka moni pystyy muistamaan naistoimitusjohtajan” ja ”Kokevatko ihmiset, että sukupuolikiintiöt tulisivat kirjata lakiin naisten inkluusion varmistamiseksi?” On tärkeää huomata, että tutkimus ei suoraan käsittele muiden vähemmistöjen tilaa, säilyttääkseen fokuksen naisten inkluusiossa, vaikkakin se on yhtälailla tärkeää.

Ennen syvempää katsausta aiempiin teorioihin sukupuolten välisestä kuilusta, sen avainkäsitteet, kuten monimuotoisuus, tasa-arvopääoma ja osallistaminen ovat avattu. Suurin mikro, meso ja makro-tason yhteiskunnallisista uraesteistä tunnistetaan. Suomalaisen työelämän ja koulutuksen sukupuolisegregaatioluvut esitetään. Naisten ja sukupuolikiintiöiden historia käsitellään. Mahdollisia negatiiviset vaikutuksian punnitaan.

Verkkokysely tavoitti 162 anonyymia vastaajaa. Kuutta henkilöä, hallitusammattilaisia ja johtavia asiantuntijoita haastateltiin. Monimenetelmä- ja teoriatriangulaatiota, sekä kyselytuloksien propositioita hyödynnettiin tutkimuksessa. Kausaliteetteja todettiin demografian ja asenteiden, uskomuksien, kokemuksien ja tietouden välillä. Kolmekymppiset odottavat kiintiöiltä negatiivisempia vaikutuksia kuin kaksikymppiset, joiden vastaukset olivat enimmäkseen positiivisia.

Tutkimus osoitti, että johtamisen käsite kaipaa uudistusta. Empatia oli kaikista odotetuin ominaisuus johtajilta. Keskustelut pyörivät meriittien ja osaamisen ympärillä. Kun johtajilta vaaditaan toimitusjohtajan taustaa ja teknistä koulutusta, ongelma on väistämätön. Ennakkoasenteet ja epätasa-arvoinen kohtelu on hankalasti havaittavaa, mutta normalisoitua. Tutkimuksessa todetut kompleksit asenteet sukupuolen moninaisuutta ja naisjohtajuutta kohtaan korostivat yrityksien roolien tärkeyttä tasa-arvotyössä ja sen näkyvyydessä. Tutkimus osoitti koulutuksen, tietoisuuden, kehitysideoiden ja asianajon tärkeyttä, jotta muutos työdynamiikoissa, johtamisessa ja naisrepresentatiossa jatkuisi.

The Nordics are often seen as the forerunners of gender equality. For instance, in politics we have had great female representation. This paper aims to find out whether this applies to the corporate sector as well. The conductor is specializing in leadership and Human Resources Management and works in a technology company and has worked on stock-listed companies in Finland and abroad and sees the need for this through real-life experiences and discussions with other women. Women often might not feel heard, even if included.

This research aims to assess the current situation of female representation on the boards of Finnish publicly listed companies. It examines if people know about the 2026 approaching Women on Board quotas for inclusion of underrepresented genders. It forecasts the media’s population’s initial reactions based on people’s knowledge, attitudes, beliefs, and attributes. It dives deeper into board members' experiences during their careers and into their and experts’ opinions on the topic. The research questions that are sought answers to, through this research-oriented case study are: “Are women seen as represented in corporate boards in Finland?”, “How many can think of a woman CEO?” and “Do people think there should be a legal quota for women’s inclusion in Finnish corporate boards?” It should be noted that other minorities were not included in this study, though highly important, to remain the focus on female inclusion.

The key definitions are presented to understand the concept of diversity, equity and inclusion and gender gap in the corporate sector. The earlier theories and research findings on the topic are presented. Most of the women’s leadership barriers on meso, macro and micro level were identified. Finland’s industry segregation figures are presented. The history of quotas in general, together case examples and women’s matters are presented. The possible negative effects are also brought to attention.

A survey was conducted to 162 random anonymous people. 6 interviews of board members and leading experts on the topic were held. Triangulation of theories, and propositions of the survey results were used. Casualization based on demographic and attitudes, beliefs, experiences, and knowledge were spotted. People in their 30s are more pessimistic towards the quotas than people in their 20s.

The studies highlight that leadership needs redefining. Empathy is most expected attribute of a leader. When discussing the quotas the merits and competence are highlighted. When the requirements for such positions include CEO and technical experience, the issue is inevitable. The biased, unequal treatment is subtle yet normalized. A complex picture of attitudes toward gender diversity and leadership, highlights the importance of ongoing efforts to promote equality and diversity in corporate management. It emphasizes the need for education and awareness initiatives, and continued advocacy to drive change in workplace dynamics and leadership representation.