Metaanin termokatalyyttisestä hajotuksesta syntyvän hiilen kemiallinen aktivointi
Tuikkanen, Sari (2024)
Tuikkanen, Sari
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052515719
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052515719
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä työn tilaajalle, Hycamite TCD Technologies Ltd:lle, tietoa aktiivihiilen valmistusmenetelmistä sekä selvittää, onko metaanin termokatalyyttisestä hajotusprosessista syntyvän hiilen aktivoiminen mahdollista yleisesti käytössä olevilla, biomassapohjaisen raaka-aineen aktivoimiseen soveltuvilla menetelmillä. Opinnäytetyössä kerättiin myös tietoa eri raaka-aineiden ja aktivointiolosuhteiden vaikutuksesta valmiin lopputuotteen pinta-alan ja huokosten syntymiseen. Opinnäytetyöhön sisältyy teoriaosa, jossa esitetään aktiivihiilen erilaisia raaka-aineita, valmistusmenetelmiä sekä näiden yhteisvaikutusta aktiivihiilen huokoisuuteen ja sitä kautta pinta-alan muodostumiseen. Opinnäytetyöhön sisältyy lisäksi kokeellinen osuus, jossa selvitetään, voiko biomassapohjaisen materiaalin aktivoimiseen menestyksekkäästi käytettäviä menetelmiä soveltaa myös metaanin termokatalyyttisestä hajotuksesta syntyvän hiilen aktivoimiseen.
Opinnäytetyön kokeellisessa osuudessa pyrittiin aktivoimaan metaanin termokatalyyttisestä hajottamisesta syntyvää hiiltä kaliumhydroksidilla, sinkkikloridilla sekä fosforihapolla. Tutkimuksessa saatiin kaliumhydroksidiaktivoinnilla kasvatettua hiilimateriaalin pinta-alaa 99 m2/g:sta 337 m2/g:aan. Sinkkikloridiaktivoinnilla ei ollut pinta-alaa kasvattavaa vaikutusta. Fosforihappoaktivointi ei ollut sopiva menetelmä käytössä olleelle aktivointilaitteistolle.
Tutkimus osoitti, etteivät yleisesti biomassapohjaisen materiaalin kemialliseen aktivoimiseen käytettävät kaliumhydroksidi ja sinkkikloridi sovellu metaanin hajotuksesta syntyvän hiilen aktivoimiseen. Syynä tähän voi olla hiilen järjestäytynyt rakenne, jolloin hiilen rakennetta on vaikea rikkoa ja aktivoiminen on hankalaa. Aktivoituminen tapahtuu todennäköisesti ainoastaan materiaalin reunoilla. Metaanin hajotuksesta syntyvän hiilen rakenteen tarkempi tutkiminen voi antaa lisätietoa aktivointimenetelmän kehittämiseen. Aktiivihiilen valmistukseen käytettäviä aktivointikemikaaleja ja -menetelmiä on hyvin monenlaisia. Niitä testaamalla ja muokkaamalla oikeanlaisen aktivointimenetelmän löytäminen termokatalyyttisestä metaanin hajotuksesta syntyvälle hiilelle voi olla mahdollista.
Opinnäytetyön kokeellisessa osuudessa pyrittiin aktivoimaan metaanin termokatalyyttisestä hajottamisesta syntyvää hiiltä kaliumhydroksidilla, sinkkikloridilla sekä fosforihapolla. Tutkimuksessa saatiin kaliumhydroksidiaktivoinnilla kasvatettua hiilimateriaalin pinta-alaa 99 m2/g:sta 337 m2/g:aan. Sinkkikloridiaktivoinnilla ei ollut pinta-alaa kasvattavaa vaikutusta. Fosforihappoaktivointi ei ollut sopiva menetelmä käytössä olleelle aktivointilaitteistolle.
Tutkimus osoitti, etteivät yleisesti biomassapohjaisen materiaalin kemialliseen aktivoimiseen käytettävät kaliumhydroksidi ja sinkkikloridi sovellu metaanin hajotuksesta syntyvän hiilen aktivoimiseen. Syynä tähän voi olla hiilen järjestäytynyt rakenne, jolloin hiilen rakennetta on vaikea rikkoa ja aktivoiminen on hankalaa. Aktivoituminen tapahtuu todennäköisesti ainoastaan materiaalin reunoilla. Metaanin hajotuksesta syntyvän hiilen rakenteen tarkempi tutkiminen voi antaa lisätietoa aktivointimenetelmän kehittämiseen. Aktiivihiilen valmistukseen käytettäviä aktivointikemikaaleja ja -menetelmiä on hyvin monenlaisia. Niitä testaamalla ja muokkaamalla oikeanlaisen aktivointimenetelmän löytäminen termokatalyyttisestä metaanin hajotuksesta syntyvälle hiilelle voi olla mahdollista.