Kielitietoisuus työkaluna monimuotoisuuden johtamisessa
Salminen, Minna (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052415528
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052415528
Tiivistelmä
Yhä useammalla työpaikalla on tilastojen perusteella entistä moninaisemmat kieliresurssit käytössä tulevina vuosina maahanmuuton lisääntyessä. Kieleen liittyvistä asioista nousee tarve keskustella, jolloin työyhteisöjen on muututtava kielitietoisemmiksi. Kielitietoisuuden tärkein tehtävä on monikielisyyden tukeminen ja kielellisen monimuotoisuuden hyväksyminen.
Työn tarkoituksena oli kartoittaa toimeksiantajaorganisaation kielitietoisuuden nykytilanne ja parhaat kielikäytänteet tuotantoympäristössä. Aihetta käsiteltiin koko organisaation kehittämistavoitteena sekä esihenkilöiden että työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimusta ohjasivat tutkimuskysymykset siitä, miten kielitietoisuus ilmenee käytännön kielenkäyttötilanteissa, miten tunteet ja asenteet ilmenevät kielenkäyttötilanteissa sekä miten johtamisella voi vaikuttaa kielenkäyttöön ja tukea kielenoppimista.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisesti teemahaastatteluin. Aineistoa varten haastateltiin kolmea esihenkilöä ja kolmea työntekijää eri yksiköistä maaliskuussa 2024 etäyhteyksillä Teams-sovelluksella. Litteroitu aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti sisällönanalyysillä luokittelemalla ilmaisut ja kokoamalla ne yhdistäviin luokkiin tulosten esittämistä varten.
Tutkimustulosten perusteella todettiin organisaatiossa olevan monikielisyyttä ja kielenoppimista tukevia käytänteitä käytössä. Käytänteet ovat tiimikohtaisia ja syntyneet osin itsestään tai aktiivisten työntekijöiden aloitteesta. Tuloksista ilmeni sekä kielenkäyttötilanteisiin että kielenoppimiseen liittyvää tunnesidonnaisuutta. Asenteiden todettiin liittyvän organisaation vuorovaikutuskulttuuriin. Hyvät kielitietoisuuden valmiudet linkittyivät vahvaan sosiaaliseen tukeen työyhteisössä.
Johtopäätöksenä kielitietoisuutta voidaan edelleen kehittää ottamalla rakenteellinen tuki käyttöön ja kirjaamalla kielilinjaukset kielistrategiaan. Psykologisen turvallisuuden lisääminen ja kulttuurisen kompetenssin kehittäminen dialogisin keskustelumenetelmin ovat keskeinen osa monimuotoisuuden johtamiskäytäntöjä. Statistics show that an increasing number of workplaces will have more diverse language resources
in the coming years as immigration increases. There is a need to discuss language-related issues, requiring work communities to become more language-aware. The most important role of language awareness is to support multilingualism and accept linguistic diversity.
The purpose of the thesis was to identify the current state of language awareness and the best language practices of the client organization in the production environment. The topic was discussed as a development objective for the whole organization, from the perspective of both managers and employees. The research was guided by research questions on how language awareness is reflected in practical language use situations, how emotions and attitudes are reflected in language use situations and how management can support language use and language learning.
The study was conducted qualitatively through thematic interviews. For the data, three managers and three employees from different units were interviewed in March 2024 using the Teams application. The transcribed data was analyzed using content analysis by categorizing the expressions and compiling them into unifying categories for presentation of the results.
Based on the research results, practices supporting multilingualism and language learning are being utilized in the organization. The practices are team-specific and partly emerged on their own or on the initiative of active employees. The results showed emotional ties both to language use situations and to language learning. Attitudes were found to be related to the organizational culture of interaction. Good language awareness capabilities were linked to strong social support in the work community.
As a conclusion, language awareness can be further developed by introducing structural support and including language alignments in the language strategy. Increasing psychological safety and developing cultural competence through dialogue are key elements of diversity management practices.
Työn tarkoituksena oli kartoittaa toimeksiantajaorganisaation kielitietoisuuden nykytilanne ja parhaat kielikäytänteet tuotantoympäristössä. Aihetta käsiteltiin koko organisaation kehittämistavoitteena sekä esihenkilöiden että työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimusta ohjasivat tutkimuskysymykset siitä, miten kielitietoisuus ilmenee käytännön kielenkäyttötilanteissa, miten tunteet ja asenteet ilmenevät kielenkäyttötilanteissa sekä miten johtamisella voi vaikuttaa kielenkäyttöön ja tukea kielenoppimista.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisesti teemahaastatteluin. Aineistoa varten haastateltiin kolmea esihenkilöä ja kolmea työntekijää eri yksiköistä maaliskuussa 2024 etäyhteyksillä Teams-sovelluksella. Litteroitu aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti sisällönanalyysillä luokittelemalla ilmaisut ja kokoamalla ne yhdistäviin luokkiin tulosten esittämistä varten.
Tutkimustulosten perusteella todettiin organisaatiossa olevan monikielisyyttä ja kielenoppimista tukevia käytänteitä käytössä. Käytänteet ovat tiimikohtaisia ja syntyneet osin itsestään tai aktiivisten työntekijöiden aloitteesta. Tuloksista ilmeni sekä kielenkäyttötilanteisiin että kielenoppimiseen liittyvää tunnesidonnaisuutta. Asenteiden todettiin liittyvän organisaation vuorovaikutuskulttuuriin. Hyvät kielitietoisuuden valmiudet linkittyivät vahvaan sosiaaliseen tukeen työyhteisössä.
Johtopäätöksenä kielitietoisuutta voidaan edelleen kehittää ottamalla rakenteellinen tuki käyttöön ja kirjaamalla kielilinjaukset kielistrategiaan. Psykologisen turvallisuuden lisääminen ja kulttuurisen kompetenssin kehittäminen dialogisin keskustelumenetelmin ovat keskeinen osa monimuotoisuuden johtamiskäytäntöjä.
in the coming years as immigration increases. There is a need to discuss language-related issues, requiring work communities to become more language-aware. The most important role of language awareness is to support multilingualism and accept linguistic diversity.
The purpose of the thesis was to identify the current state of language awareness and the best language practices of the client organization in the production environment. The topic was discussed as a development objective for the whole organization, from the perspective of both managers and employees. The research was guided by research questions on how language awareness is reflected in practical language use situations, how emotions and attitudes are reflected in language use situations and how management can support language use and language learning.
The study was conducted qualitatively through thematic interviews. For the data, three managers and three employees from different units were interviewed in March 2024 using the Teams application. The transcribed data was analyzed using content analysis by categorizing the expressions and compiling them into unifying categories for presentation of the results.
Based on the research results, practices supporting multilingualism and language learning are being utilized in the organization. The practices are team-specific and partly emerged on their own or on the initiative of active employees. The results showed emotional ties both to language use situations and to language learning. Attitudes were found to be related to the organizational culture of interaction. Good language awareness capabilities were linked to strong social support in the work community.
As a conclusion, language awareness can be further developed by introducing structural support and including language alignments in the language strategy. Increasing psychological safety and developing cultural competence through dialogue are key elements of diversity management practices.