Kiinteistöjen verotus Suomessa 2024
Hyvärinen, Nelli (2024)
Hyvärinen, Nelli
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052415609
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052415609
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Suomessa omakotitaloihin sekä vapaa-ajan kiinteistöihin kohdistuvia veroja. Tavoitteena oli saada vastaukset seuraaviin tutkimuskysymyksiin 1. Kuinka paljon verokustannuksia tulee omakotitalosta ja vapaa-ajan kiinteistöstä sen elinkaaren aikana? 2. Miten paljon kiinteistövero eroaa euroissa eri kunnissa? 3. Miten kiinteistön myynti vaikuttaa verotukseen.
Työssä käydään aluksi läpi työn tavoitteet ja menetelmät. Tämän jälkeen Suomen verotuksen historiaa, jonka jälkeen luku kerrallaan käydään läpi verotuskäytäntöjä, joita kiinteistön omistajan on huomioitava. Työ etenee varainsiirtoverosta, kiinteistöveroon, jonka jälkeen työ käsittelee kotitalousvähennystä, luovutusvoittoa ja -tappiota. Lopuksi on käsitelty perintönä, lahjana ja osituksena saatuja kiinteistöjä.
Työ toteutettiin teoreettisena tutkimustyönä, jonka lähteinä on käytetty ajantasaista lainsäädäntöä, verohallinnon ohjeita, veronmaksajien keskusliiton julkaisuja sekä tilastokeskuksen tilastoja. Menetelmänä on käytetty kirjallisuuskatsausta.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että suoraa vastausta ei voida antaa esitettyihin kysymyksiin ja jokaista tapausta täytyy tarkastella erikseen. Huomioitavaa on kuitenkin, että verojen määrissä voi olla suuriakin eroja ja kiinteistön omistaja voi säästää, jos tutkii kiinteistöön liittyviä verotuskäytäntöjä tarkemmin.
Työssä käydään aluksi läpi työn tavoitteet ja menetelmät. Tämän jälkeen Suomen verotuksen historiaa, jonka jälkeen luku kerrallaan käydään läpi verotuskäytäntöjä, joita kiinteistön omistajan on huomioitava. Työ etenee varainsiirtoverosta, kiinteistöveroon, jonka jälkeen työ käsittelee kotitalousvähennystä, luovutusvoittoa ja -tappiota. Lopuksi on käsitelty perintönä, lahjana ja osituksena saatuja kiinteistöjä.
Työ toteutettiin teoreettisena tutkimustyönä, jonka lähteinä on käytetty ajantasaista lainsäädäntöä, verohallinnon ohjeita, veronmaksajien keskusliiton julkaisuja sekä tilastokeskuksen tilastoja. Menetelmänä on käytetty kirjallisuuskatsausta.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että suoraa vastausta ei voida antaa esitettyihin kysymyksiin ja jokaista tapausta täytyy tarkastella erikseen. Huomioitavaa on kuitenkin, että verojen määrissä voi olla suuriakin eroja ja kiinteistön omistaja voi säästää, jos tutkii kiinteistöön liittyviä verotuskäytäntöjä tarkemmin.