Osaamisen kehittäminen hyvinvointialueen palkkapalveluyksikössä
Rantanen, Liisa-Maria (2024)
Rantanen, Liisa-Maria
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052415515
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052415515
Tiivistelmä
Uuden oppimisella ja osaamisen kehittämisellä on kasvava merkitys nykypäivän ja tulevaisuuden työelämässä. Jatkuvan oppimisen tarvetta lisää muun muassa yhä pidemmät työurat. Valmius omaksua uutta tietoa ja oppia uusia taitoja ovat tärkeitä keinoja säilyttää työmarkkinakelpoisuus osaamisen vanhetessa yhä nopeammin.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää toimeksiantajaorganisaation, hyvinvointialueen palkkapalveluyksikön, työntekijöiden osaamisen nykytilaa ja tulevia osaamisen kehittämisen tarpeita. Työntekijöiden osaamisen nykytilaa ja osaamisen kehittämisen tarpeita kartoittamalla pyrittiin saamaan toimeksiantajalle tietoa, jonka pohjalta osaamisen kehittämistä voidaan organisaatiossa suunnitella.
Tutkimus toteutettiin triangulaatiomenetelmällä, joka on yhdistelmä laadullista ja määrällistä tutkimusta. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, jotta tietoa saatiin kerättyä mahdollisimman laajasti kaikilta palkkapalveluyksikön palkkasihteereiltä ja palkanlaskennan asiantuntijoilta. Kyselyyn vastasi yhteensä 22 palkkapalveluyksikön työntekijää.
Tutkimustulosten perusteella osaamisen nykytila palkkapalveluyksikössä on melko hyvä. Suurin osa vastaajista koki, että heillä on tarvittava osaaminen työnsä suorittamiseen ja että työpaikka tarjoaa hyvät kehitysmahdollisuudet. Tekemällä oppiminen korostui erityisesti hyvänä oppimisen muotona.
Tärkeimpinä kehityskohteina tutkimuksessa nousi esiin riittävän ajan varmistaminen osaamisen kehittämiselle ja uuden oppimiselle sekä tiedon jakamisen parantaminen. Ulkoiset koulutukset ja sisäiset perehdytykset on koettu hyviksi osaamisen kehittämisen keinoiksi. Tutkimuksen mukaan koulutusta ja perehdytystä kaivattiin eniten paikallisiin sopimuksiin sekä Kela- ja vakuutusasioihin liittyen. Learning new things and developing skills are of growing importance in today's and tomorrow's working life. The need for continuous learning is increased by, among other things, longer working careers. The ability to absorb new knowledge and learn new skills are important ways to maintain labor market competency as skills age faster and faster.
The aim of the study was to determine the current state of the client organization, the salary service unit in the wellbeing services county, the competence of the employees and future needs for competence development. By mapping the current state of employee competence and the needs for competence development, the aim was to provide the client with information on which competence development can be planned in the organization.
The study was carried out using the triangulation method which is a combination of qualitative and quantitative research. The research data was collected using an electronic questionnaire to gather information as widely as possible from all payroll assistants and payroll experts in the payroll service unit. A total of 22 salary service unit employees responded to the survey.
Based on the research results, the current state of competence in the payroll service unit is quite good. Most of the respondents felt that they had the necessary skills to perform their work and that the workplace offers good development opportunities. Learning by doing was especially emphasized as a good form of learning.
The most important development areas highlighted in the study were ensuring sufficient time for competence development and learning new things, as well as improving knowledge sharing. External training and internal inductions have been seen as good tools for competence development. According to the study, education and orientation were most needed in connection with local agreements and Kela and insurance matters.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää toimeksiantajaorganisaation, hyvinvointialueen palkkapalveluyksikön, työntekijöiden osaamisen nykytilaa ja tulevia osaamisen kehittämisen tarpeita. Työntekijöiden osaamisen nykytilaa ja osaamisen kehittämisen tarpeita kartoittamalla pyrittiin saamaan toimeksiantajalle tietoa, jonka pohjalta osaamisen kehittämistä voidaan organisaatiossa suunnitella.
Tutkimus toteutettiin triangulaatiomenetelmällä, joka on yhdistelmä laadullista ja määrällistä tutkimusta. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, jotta tietoa saatiin kerättyä mahdollisimman laajasti kaikilta palkkapalveluyksikön palkkasihteereiltä ja palkanlaskennan asiantuntijoilta. Kyselyyn vastasi yhteensä 22 palkkapalveluyksikön työntekijää.
Tutkimustulosten perusteella osaamisen nykytila palkkapalveluyksikössä on melko hyvä. Suurin osa vastaajista koki, että heillä on tarvittava osaaminen työnsä suorittamiseen ja että työpaikka tarjoaa hyvät kehitysmahdollisuudet. Tekemällä oppiminen korostui erityisesti hyvänä oppimisen muotona.
Tärkeimpinä kehityskohteina tutkimuksessa nousi esiin riittävän ajan varmistaminen osaamisen kehittämiselle ja uuden oppimiselle sekä tiedon jakamisen parantaminen. Ulkoiset koulutukset ja sisäiset perehdytykset on koettu hyviksi osaamisen kehittämisen keinoiksi. Tutkimuksen mukaan koulutusta ja perehdytystä kaivattiin eniten paikallisiin sopimuksiin sekä Kela- ja vakuutusasioihin liittyen.
The aim of the study was to determine the current state of the client organization, the salary service unit in the wellbeing services county, the competence of the employees and future needs for competence development. By mapping the current state of employee competence and the needs for competence development, the aim was to provide the client with information on which competence development can be planned in the organization.
The study was carried out using the triangulation method which is a combination of qualitative and quantitative research. The research data was collected using an electronic questionnaire to gather information as widely as possible from all payroll assistants and payroll experts in the payroll service unit. A total of 22 salary service unit employees responded to the survey.
Based on the research results, the current state of competence in the payroll service unit is quite good. Most of the respondents felt that they had the necessary skills to perform their work and that the workplace offers good development opportunities. Learning by doing was especially emphasized as a good form of learning.
The most important development areas highlighted in the study were ensuring sufficient time for competence development and learning new things, as well as improving knowledge sharing. External training and internal inductions have been seen as good tools for competence development. According to the study, education and orientation were most needed in connection with local agreements and Kela and insurance matters.