Saamelaiskulttuuri sote-palveluissa -integroiva kirjallisuuskatsaus
Kelahaara, Mirka; Mikkola, Kati (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052615841
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052615841
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä olemassa oleva tutkittu tieto kertoo saamelaisten asemasta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Työn tarkoituksena oli koota olemassa olevaa tutkimustietoa tiiviiksi ja selkeästi luettavissa olevaksi kokonaisuudeksi. Opinnäytetyö pyrkii antamaan lukijalle pohjan ymmärtää aiheeseen liittyviä keskeisiä käsitteitä ja tutkimustuloksia.
Opinnäytetyö toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Käytettävä aineisto kerättiin erilaisista hakutietokannoista ennalta määriteltyä hakustrategiaa noudattaen. Valitut aineistot arvioitiin JBI-arviointi mittaristolla. Laadunarvioinnin jälkeen valituksi tuli 13 aineistoa, jotka analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tulosten perusteella saamen kieli näkyy sosiaali- ja terveyspalveluissa (myöhemmin sote-palvelut), mutta kulttuurin huomioiminen on jäänyt vähemmälle huomiolle, sillä kulttuurisessa ymmärryksessä on puutteita. Kulttuurisen osaamisen vahvistamisessa sote-alalla olisi kehitettävää. Palveluissa olen-naista on, että saamelainen asiakas tulee kohdatuksi omasta kulttuuristaan käsin. Kulttuurinmukaisen eli kulttuurisesti turvallisen palvelun ytimessä on asiakkaan kokemus kohtaamisesta. Kohtaaminen lisää luottamusta siihen, että palvelu on lähestyttävämpää.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että saamelaisten asemaan sote-palveluissa vaikuttavat assimilaatiokokemukset, joiden vuoksi luottamus viranomaisiin on heikkoa. Saamelaisten kokemuksia omasta hyvinvoinnistaan tulisikin huomioida palvelujen kehittämisessä. Tällöin saamelaisen kulttuurin erityispiireet tulevat huomioiduksi siten, että ne ovat osa normaalia toimintaa ja kanssakäymistä. Saamelaisten kulttuurisesti turvalliset palvelut vastaavat yhdenvertaisuuden tavoitteeseen.
Opinnäytetyö toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Käytettävä aineisto kerättiin erilaisista hakutietokannoista ennalta määriteltyä hakustrategiaa noudattaen. Valitut aineistot arvioitiin JBI-arviointi mittaristolla. Laadunarvioinnin jälkeen valituksi tuli 13 aineistoa, jotka analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tulosten perusteella saamen kieli näkyy sosiaali- ja terveyspalveluissa (myöhemmin sote-palvelut), mutta kulttuurin huomioiminen on jäänyt vähemmälle huomiolle, sillä kulttuurisessa ymmärryksessä on puutteita. Kulttuurisen osaamisen vahvistamisessa sote-alalla olisi kehitettävää. Palveluissa olen-naista on, että saamelainen asiakas tulee kohdatuksi omasta kulttuuristaan käsin. Kulttuurinmukaisen eli kulttuurisesti turvallisen palvelun ytimessä on asiakkaan kokemus kohtaamisesta. Kohtaaminen lisää luottamusta siihen, että palvelu on lähestyttävämpää.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että saamelaisten asemaan sote-palveluissa vaikuttavat assimilaatiokokemukset, joiden vuoksi luottamus viranomaisiin on heikkoa. Saamelaisten kokemuksia omasta hyvinvoinnistaan tulisikin huomioida palvelujen kehittämisessä. Tällöin saamelaisen kulttuurin erityispiireet tulevat huomioiduksi siten, että ne ovat osa normaalia toimintaa ja kanssakäymistä. Saamelaisten kulttuurisesti turvalliset palvelut vastaavat yhdenvertaisuuden tavoitteeseen.