”Koitan pysyä itse rauhallisena ja muistaa, että kyseessä on tärkeä kehitysvaihe” : pienten lasten uhmaikä vanhempien kokemusten kautta

Abstract

Opinnäytetyön aiheen valinnan lähtökohtana oli opinnäytetyön tekijöiden kiinnostus lasten kasvua ja kehitystä sekä vanhemmuutta kohtaan. Tässä opinnäytetyössä aihetta haluttiin lähestyä uhmaikäisten lasten vanhempien näkökulmasta, jotta vanhempien ääntä ja kokemuksia voitaisiin tuoda aiempaa enemmän esiin. Aihe on tärkeä muun muassa siksi, että uhmaikä koskettaa suurta osaa lapsiperheistä.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää uhmaikäisten lasten vanhempien kokemuksia lasten uhmaikien yksilöllisistä piirteistä sekä kartoittaa, miten uhmaikäisten lasten vanhemmat kokevat omat valmiutensa toimia uhmaikäisen lapsen kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoisuutta uhmaiästä ja tarjota vertaistukea kaikille uhmaikäisten lasten vanhemmille. Opinnäytetyön aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä, jossa yhdisteltiin määrällistä ja laadullista tutkimusta.

Tuloksista nousi esiin se, että kaikki vastaajat olivat tunnistaneet uhmaiän piirteitä lapsillaan. Tuloksissa korostui uhmaiän piirteistä rajojen testaus. Enemmistö kyselyyn vastanneista koki lapsensa uhmakkaan käytöksen haastavana. Suurin osa heistä oli kuitenkin löytänyt toimivia toimintatapoja uhmaikäisen lapsensa kanssa. Näistä toimintatavoista merkittävä osuus liittyi vanhemman omien tunteiden ja toiminnan säätelyyn. Lisäksi tuloksista saatiin selville, että vastaajat kokivat pärjäävänsä uhmaikäisen lapsensa kanssa keskimäärin melko hyvin.

Opinnäytetyön tulokset auttavat ymmärtämään uhmaiän ilmenemisen moninaisuutta niin ilmenemismuotojen kuin ikähaarukankin suhteen. Tuloksista on pääteltävissä, että vanhemmat kokevat pystyvänsä vaikuttamaan lapsen uhmaiän haastaviin tilanteisiin ensisijaisesti omaa toimintaansa muuttamalla. Tulosten pohjalta selviää, ettei vanhempien kokemus lapsensa uhmakkaan käytöksen haastavuudesta vaikuttanut negatiivisesti heidän kokemukseensa omista valmiuksistaan uhmaikäisen lapsen kanssa. Tulevaisuudessa voisi olla hyödyllistä kartoittaa laajemmin uhmaikäisten lasten vanhempien kokemuksia lapsen uhmaiästä esimerkiksi haastattelun avulla. Lisäksi olisi mielenkiintoista saada lisää tietoa esimerkiksi lapsen uhmaiän ilmenemisen eroista eri ympäristöissä.

The purpose of this study was to collect information on young children’s defiant age through the parents’ perspective. The objective of this study was to raise awareness of defiant age and provide peer support to all the parents of children in defiant age. The data were gathered through an online questionnaire. The data were analysed using both quantitative and qualitative content analysis.

According to the results, all the respondents recognised characteristics of defiant age in their children. The majority of respondents found their child’s defiant age challenging, but most of them had developed workable methods for managing it. Additionally, the respondents felt that, on average, they were managing fairly well with their child in defiant age.

The findings emphasise both the diversity of defiant age and the significance of one’s actions as a parent. The respondents found their ability to face a child in defiant age relatively good, despite finding their child’s defiant behaviour challenging. In the future it would be beneficial to conduct a more extensive study on defiant age through the parents’ perspective by using interview as a method of data collection.