"Hjärnstrukturen bakom gehör" - en systematisk litteraturstudie om absolut gehör

Abstract

Syftet med examensarbetet var att förklara hur ljud blir till musik i hjärnan, hur gehör fungerar, och vad som gör att vissa människor har absolut gehör. Arbetet skulle undersöka vilka delar av processen i hjärnan som påverkas av absolut gehör, samt om absolut gehör gör att hjärnan neurofysiologiskt skiljer sig från hjärnan hos en person som inte har absolut gehör. Utgående från syftet formulerades två forskningsfrågor:

1. Hur kan hjärnans struktur påverka en persons gehör? 2. På vilka sätt förändrar absolut gehör hjärnans sätt att bearbeta musik?

Som metod för examensarbetet valdes systematisk litteraturstudie. På basis av inklusions- och exklusionskriterierna inkluderades sex artiklar i studien. Resultaten visar att det finns mätbara skillnader mellan hjärnor hos personer med och utan absolut gehör, bland annat skillnader i hjärnstammens tjocklek. Resultaten visar även ett antal skillnader mellan sättet hjärnan hos personer med och utan absolut gehör bearbetar musik, inklusive antal kopplingar mellan olika delar och hjärnan, och effektiviteten hos dessa kopplingar. Resultaten tyder på att det finns vissa områden av hjärnan som är av speciellt intresse för vidare forskning på ämnet.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selittää, miten ääni muuttuu musiikiksi aivoissa, miten kuulo toimii, ja mikä tekee tietyistä ihmisistä absoluuttisen kuulon omaavia. Työn piti selvittää, mitkä osat aivojen prosessista vaikuttavat absoluuttiseen kuuloon, ja tekeekö absoluuttinen kuulo aivojen neurofysiologisesti erilaisiksi kuin henkilön, jolla ei ole absoluuttista kuuloa. Tarkoituksesta johdettiin kaksi tutkimuskysymystä:

1) Miten aivojen rakenne vaikuttaa henkilön kuuloon? 2) Miten absoluuttinen sävelkorva muuttaa aivojen tapaa käsitellä musiikkia?

Opinnäytetyön metodiksi valittiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Sisällytys- ja poissulkukriteerien perusteella mukaan otettiin kuusi artikkelia. Tulokset osoittavat, että on mitattavissa olevia eroja henkilöiden aivoissa absoluuttisen kuulon omaavien ja ilman sitä olevien välillä, mukaan lukien eroja aivorungon paksuudessa. Tulokset osoittavat myös useita eroja aivojen välillä absoluuttisen kuulon omaavien ja ilman sitä olevien henkilöiden välillä, mukaan lukien eri osien ja aivojen väliset yhteydet sekä näiden yhteyksien tehokkuus. Tulokset viittaavat siihen, että tietyt aivojen alueet ovat erityisen kiinnostavia jatkotutkimukselle aiheesta.

The aim of this thesis was to explain how sound becomes music in the brain, how pitch perception works, and to explain the factors that gives some people absolute (perfect) pitch. The thesis also aimed to find out what parts of the neural process are impacted by absolute pitch ability, and if a brain with absolute pitch shows neurophysiological differences when compared to brain without absolute pitch. Based on these objectives the following research questions were phrased:

1. How can the structure of the brain impact the pitch perception of a person? 2. In what ways does absolute pitch impact the way the brain processes music?

The method used was systematic literature review. Based on the inclusion and exclusion requirements six articles were included in the review. The results show that there are measurable differences between the brain of a person with absolute pitch and the brain of a person without absolute pitch, including the thickness of the brainstem. The results also show several differences between how a brain with absolute pitch and a brain without absolute pitch process music, including the number of connections between different parts of the brain, and the efficiency of these connections. The results indicate that there are certain parts of the brain that are of special interest for further research on the subject.