Organisaation sosiaalisen ja yksilön psykologisen pääoman merkitys tietotyöntekijän työnantajan vaihtamispäätökseen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, kuinka paljon organisaation sosiaalisella ja yksilön psykologisella pääomalla on merkitystä tietotyöntekijän työnantajan vaihtamispäätökseen. Tavoitteen selvittämiseksi tutkittiin, mitkä organisaation sosiaalisen ja yksilön psykologisen pääoman tekijät toimivat työnantajan vaihtamispäätöksen vetävinä ja työntävinä tekijöinä. Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin organisaation sosiaalisen pääoman keskeisiä tekijöitä: johtamista ja työyhteisöä sekä psykologisen pääoman keskeisiä tekijöitä: itseluottamusta, toiveikkuutta, optimismia ja sitkeyttä.

Työnantajan vaihtaminen on Suomessa ja muualla maailmassa kasvava ilmiö, jonka tiedetään aiheuttavan organisaatioille merkittäviä toimintahäiriöitä. Organisaatioiden olisi tulevaisuudessa tärkeää kyetä ennaltaehkäisemään työntekijöiden työnantajan vaihtamista korjaamalla organisaation sisäisiä työntötekijöitä.

Opinnäytetyöprosessi aloitettiin tammikuussa ja saatiin päätökseen toukokuussa 2024.Tutkimuksen kohderyhmäksi määriteltiin tietotyöntekijät, jotka ovat vaihtaneet työnantajaa viimeisen viiden vuoden aikana saman toimialan sisällä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä strukturoitua kyselylomaketta, joka jaettiin sosiaalisen median eri kanavilla. Kyselyyn vastasi 95 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä.

Tutkimustuloksista on ilmennyt organisaation sosiaalisen sekä yksilön psykologisen pääoman osa-alueiden vaikuttavan tietotyöntekijöiden työnantajan vaihtamispäätökseen. Tietotyöntekijät vaihtavat työnantajaa ainakin töihin menoon liittyvien negatiivisten tunteiden sekä huonon johtamisen takia. Tietotyöntekijöitä houkutteleviksi vetotekijöiksi todettiin varsinkin innostavat työtehtävät sekä positiivinen työilmapiiri. Tuloksista voidaan ennakkotiedon mukaisesti päätellä, että työnantajaa vaihtaneista suurin osa on 30–35-vuotiaita naisia.

Tuloksista oli myös havaittavissa, ettei vastaajien koettu sukupuoli tai aiemman työpaikan kokoluokka vaikuttaneet tutkittuihin veto- ja työntötekijöihin merkittävissä määrin. Tutkittujen veto- ja työntötekijöiden väliset yhteydet puolestaan todettiin tilastollisesti merkitseviksi.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää työhyvinvoinnin parantamisessa sekä kestävämmän työelämän rakentamisessa.