Tilintarkastajien valmius kestävyysraportin varmentamiseen
Teräskallio, Mikael (2024)
Teräskallio, Mikael
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052715962
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052715962
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin tilintarkastajien valmiutta kestävyysraportin varmentamiseen ja se toteutettiin keväällä 2024. Tavoitteena oli tuottaa ajankohtaista tietoa, jota eri sidosryhmät voisivat käyttää apuna esimerkiksi aiheeseen perehtymisessä. Kestävyysraportointidirektiivi tuli voimaan 05.01.2023 ja sen myötä kestävyysraportoinnin raportointivelvollisuus tulee koskemaan useita yrityksiä. Raportointivelvollisuus on porrastettu vuosille 2024 – 2028 ja ensimmäinen kestävyysraportti julkaistaan vuonna 2025 vuoden 2024 tilikaudelta. Kestävyysraportti tulee varmentaa ja tämän tekee kestävyysraportointitarkastaja eli tilintarkastaja, jolla on uusi KRT-tutkintonimike.
Kestävyysraportointi tapahtuu ESR-standardien mukaisesti eli ne määrittävät tiedot, joita yritysten tulee raportoida. Tutkimusta tehdessä toimialakohtaisten ESR-standardien määräaika siirtyi vuoden 2024 puolivälistä vuoden 2026 puoliväliin. Kaikkia standardeja kestävyysraportointiin liittyen ei siis vielä ollut julkaistu, mutta tilintarkastajien valmius niiden julkaisuun tulevaisuudessa huomioitiin tutkimuksessa.
Tutkimuksen tietoperustassa käsiteltiin kestävyysraportointia ja sen varmentamista. Tietoperusta rajattiin koskemaan kestävyysraportoinnin osalta tulevien vuosien raportointivelvollisuutta ja porrastusta, kaksoisolennaisuutta, sekä ESR-standardia yleisellä tasolla. Kestävyysraportin varmentamisen osalta tietoperustassa käsiteltiin tilintarkastusta lyhyesti, ettei lukija sekoittaisi tilintarkastusta ja kestävyysraportoinnin varmentamista keskenään.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin haastatteluilla. Haastattelut tehtiin teemahaastatteluina ja haastateltavat olivat tilintarkastajia, joilla oli KRT-tutkintonimike. Haastattelut tehtiin Teamsissa ja haastateltavat vastasivat viiteen ennalta valittuun kysymykseen. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysia käyttämällä, mikä mahdollisti tutkimuksen ala-ongelmiin, ja siten myös pääongelmaan vastaamisen.
Tutkimuksen päätuloksia ovat olleet tilintarkastajien valmistautuminen ja aikaisemman kokemuksen soveltuvuus kestävyysraportin varmentamiseen, kestävyysraportin varmentamiseen liittyvät haasteet ja niihin valmistautuminen, sekä kohtuullisen varmuuden tasoon siirtymisen ja tulevien ESR-standardien julkaisun vaikutus kestävyysraportoinnin varmentamiseen.
Tutkimuksen tulokset ovat osoittaneet, että tilintarkastajien valmius kestävyysraportin varmentamiseen on hyvä. Tilintarkastajien aikaisempi kokemus tulee tukemaan kestävyysraportin varmentamista niiden samanlaisen logiikan takia ja tilintarkastajat ovat valmennusohjelman käytyä valmiita varmentamaan kestävyysraportteja. Ensimmäisiin varmennettaviin kestävyysraportteihin tulee liittymään luonnollisesti haasteita ja niihin on valmistauduttu niin hyvin kuin mahdollista. Kohtuullisen varmuuden tasoon ja tuleviin toimialakohtaisiin ESR-standardeihin tullaan valmistautumaan askel kerrallaan.
Kestävyysraportointi tapahtuu ESR-standardien mukaisesti eli ne määrittävät tiedot, joita yritysten tulee raportoida. Tutkimusta tehdessä toimialakohtaisten ESR-standardien määräaika siirtyi vuoden 2024 puolivälistä vuoden 2026 puoliväliin. Kaikkia standardeja kestävyysraportointiin liittyen ei siis vielä ollut julkaistu, mutta tilintarkastajien valmius niiden julkaisuun tulevaisuudessa huomioitiin tutkimuksessa.
Tutkimuksen tietoperustassa käsiteltiin kestävyysraportointia ja sen varmentamista. Tietoperusta rajattiin koskemaan kestävyysraportoinnin osalta tulevien vuosien raportointivelvollisuutta ja porrastusta, kaksoisolennaisuutta, sekä ESR-standardia yleisellä tasolla. Kestävyysraportin varmentamisen osalta tietoperustassa käsiteltiin tilintarkastusta lyhyesti, ettei lukija sekoittaisi tilintarkastusta ja kestävyysraportoinnin varmentamista keskenään.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin haastatteluilla. Haastattelut tehtiin teemahaastatteluina ja haastateltavat olivat tilintarkastajia, joilla oli KRT-tutkintonimike. Haastattelut tehtiin Teamsissa ja haastateltavat vastasivat viiteen ennalta valittuun kysymykseen. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysia käyttämällä, mikä mahdollisti tutkimuksen ala-ongelmiin, ja siten myös pääongelmaan vastaamisen.
Tutkimuksen päätuloksia ovat olleet tilintarkastajien valmistautuminen ja aikaisemman kokemuksen soveltuvuus kestävyysraportin varmentamiseen, kestävyysraportin varmentamiseen liittyvät haasteet ja niihin valmistautuminen, sekä kohtuullisen varmuuden tasoon siirtymisen ja tulevien ESR-standardien julkaisun vaikutus kestävyysraportoinnin varmentamiseen.
Tutkimuksen tulokset ovat osoittaneet, että tilintarkastajien valmius kestävyysraportin varmentamiseen on hyvä. Tilintarkastajien aikaisempi kokemus tulee tukemaan kestävyysraportin varmentamista niiden samanlaisen logiikan takia ja tilintarkastajat ovat valmennusohjelman käytyä valmiita varmentamaan kestävyysraportteja. Ensimmäisiin varmennettaviin kestävyysraportteihin tulee liittymään luonnollisesti haasteita ja niihin on valmistauduttu niin hyvin kuin mahdollista. Kohtuullisen varmuuden tasoon ja tuleviin toimialakohtaisiin ESR-standardeihin tullaan valmistautumaan askel kerrallaan.