Lisättyä todellisuutta yleisissä kirjastoissa nykypäivänä

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin, miten lisättyä todellisuutta on hyödynnetty suomalaisissa yleisissä kirjastoissa. Aiheen taustalla oli tekijän oma kiinnostus aiheeseen sekä lisätyn todellisuuden yleistyminen kuluttajien arjessa. Ulkomaisissa kirjastoissa lisättyä todellisuutta on hyödynnetty esimerkiksi kirjastojen esittelykierroksiin ja haluttiin selvittää, onko vastaavaa tehty Suomessa.

Opinnäytetyössä selvitettiin, millaisia lisättyä todellisuutta hyödyntäviä palveluita kirjastoissa on tarjottu, mille kohderyhmille, onko palveluiden toteuttamisessa ollut mukana yhteistyökumppaneita ja onko niiden tuottamiseen tarvittu lisärahoitusta. Lisäksi tutkittiin, mitä lisätyn todellisuuden sovelluksia kirjastoissa on hyödynnetty, milloin palvelu on otettu käyttöön sekä sitä, onko palvelu jäänyt pysyväksi palveluksi kirjastoon. Tutkimus rajattiin yleisiin kirjastoihin, jotta saatiin kuva siitä, millaisia lisätyn todellisuuden palveluita on tarjottu kaikille kansalaisille.

Tietoperustassa määriteltiin, mitä lisätty todellisuus tarkoittaa ja kuvattiin sitä teknologiana. Lisäksi kartoitettiin teknologian kehitystä. Tietoperustassa kuvailtiin niitä lisätyn todellisuuden sovelluksia, joita kirjastoissa on hyödynnetty ja kartoitettiin aiempaa tutkimusta aiheesta.

Tutkimus toteutettiin määrällisenä, kuvailevana tutkimuksena. Tutkimuksen menetelmänä oli sähköinen kysely, joka toteutettiin Microsoft Forms -ohjelmalla. Kysely lähetettiin kaikkiin yleisten kirjastojen sähköpostiosoitteisiin maaliskuussa 2024. Kyselyyn vastasi 92 kirjastoammattilaista eri puolilta Suomea, erikokoisista kirjastoista. Kyselyn tuloksia havainnollistettiin kaavioiden ja taulukon avulla. Sanallisille vastauksille toteutettiin aineistolähtöinen sisällönanalyysi.

Kyselyn perusteella suomalaisissa yleisissä kirjastoissa on käytetty vielä melko vähän lisättyä todellisuutta sisältäviä palveluita. Suurimmat syyt siihen, ettei lisättyä todellisuutta ole käytetty ovat vastaajien mukaan olleet henkilöstöresurssin vähyys ja henkilökunnan riittämätön teknologinen osaaminen. Osa vastaajista kertoi myös, ettei teknologialle ole keksitty hyvää käyttöä.

Kyselyyn vastanneista kymmenen kertoi heidän kirjastossaan käytetyn lisättyä todellisuutta ja näistä kuudessa oli toteutettu useampia lisättyä todellisuutta sisältäviä palveluita. Kirjastoissa on enimmäkseen hyödynnetty valmiita lisätyn todellisuuden palveluita, kuten pelejä, kirjoja ja värityskuvia. Myös joitakin omia palveluita on tuotettu. Näiden tarkoituksena on ollut esimerkiksi tutustuttaa kirjastotilaan. Kaikki kyselyssä esiinnousseet palvelut on suunnattu lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Suurin osa palveluista on toteutettu kirjaston oman henkilökunnan voimin ja noin puoleen on käytetty lisärahoitusta sovellusten ja laitteiden hankkimiseen.

Lähes kaikkia palveluita on käytetty kädessä pidettävän näytön välityksellä. Sovelluksista yleisin on ollut Arilyn, mutta monia muitakin sovelluksia on hyödynnetty. Palveluita on otettu käyttöön vuosien 2010–2024 välillä ja noin puolet näistä on ollut edelleen käytössä kyselyn tekemisen aikaan. Kyselyn perusteella selkeä lisätyn todellisuuden käyttöönottoon ohjaava opas ja ideakirja voisivat kasvattaa tämän teknologian hyödyntämisen määrää yleisissä kirjastoissa.