Perehdytyssuunnitelma Tampereen Aleksanterinkadun Kotipizzaan
Rautanen, Pihla (2024)
Rautanen, Pihla
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716092
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716092
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin, miten Tampereen Aleksanterinkadun Kotipizzan työntekijät ovat kokeneet yrityksessä tämänhetkisen perehdytyksen ja miten sitä voitaisiin parantaa. Perehdytys on prosessi, jossa uusi työntekijä saa tietoa ja opastusta työtehtäviensä sekä yrityksen toimintatapoihin. Perehdytys auttaa uutta työntekijää sopeutumaan uuteen työympäristöön ja roolinsa. Perehdytys voi sisältää esimerkiksi koulutus-ta, ohjausta ja tutustumista työtovereihin. Hyvä perehdytys luo vahvan perustan uuden työntekijän menestykselle yrityksessä. Tutkimuksen tavoitteena oli parantaa yrityksen perehdytysprosessia, jonka avulla yritykseen saataisiin pidempiaikaisia työntekijöitä
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimus aloitettiin tammikuussa 2024, jolloin laadittiin tarkka suunnitelma tutkimuksen toteuttamisesta. Tutkimus saatettiin alkuun tietoperus-talla henkilöstöjohtamisesta, henkilöstöprosesseista ja perehdyttämisestä. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta. Kyselytutkimuksessa selvitettiin, miten työntekijät ovat kokeneet perehdytyksen ja miten sitä voisi parantaa sekä selvitettiin työmotivaation taso. Tulokset kerättiin anonyymisti. Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua ja aineistolähtöistä analyysia. Saatujen vastausten perusteella luotiin perehdytyssuunnitelma.
Saadut tulokset kertoivat perehdytyksen olevan hyvää, mutta työtehtäviin, perehdytyksen kestoon ja sisäisen intran käyttöön toivottiin tarkempia ohjeita. Perehdytyksen kesto on liian lyhyt, eikä siinä ehdi käymään kaikkea työssä tarvittavaa osaamista läpi. Työtehtävien organisointi on tärkeää, koska se auttaa varmistamaan tehokkuutta, tuottavuutta ja selkeyttä työympäristössä. Hyvin suunnitellut työtehtävät auttavat työntekijöitä hahmottamaan, missä järjestyksessä ja miten ne tulisi tehdä. Lisäksi se auttaa, että kaikki tarvittavat tehtävät tulevat hoidetuksi ajallaan. Järjestäytynyt työympäristö voi myös vähentää stressiä ja parantaa työilmapiiriä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että perehdytyksessä tulisi käydä läpi enemmän työsuhdetta määrittäviä sääntöjä ja sen jälkeen varsinainen työhön opastaminen. Työntekijöille tulisi antaa enemmän positiivista palautetta työssä onnistumisessa.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimus aloitettiin tammikuussa 2024, jolloin laadittiin tarkka suunnitelma tutkimuksen toteuttamisesta. Tutkimus saatettiin alkuun tietoperus-talla henkilöstöjohtamisesta, henkilöstöprosesseista ja perehdyttämisestä. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta. Kyselytutkimuksessa selvitettiin, miten työntekijät ovat kokeneet perehdytyksen ja miten sitä voisi parantaa sekä selvitettiin työmotivaation taso. Tulokset kerättiin anonyymisti. Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua ja aineistolähtöistä analyysia. Saatujen vastausten perusteella luotiin perehdytyssuunnitelma.
Saadut tulokset kertoivat perehdytyksen olevan hyvää, mutta työtehtäviin, perehdytyksen kestoon ja sisäisen intran käyttöön toivottiin tarkempia ohjeita. Perehdytyksen kesto on liian lyhyt, eikä siinä ehdi käymään kaikkea työssä tarvittavaa osaamista läpi. Työtehtävien organisointi on tärkeää, koska se auttaa varmistamaan tehokkuutta, tuottavuutta ja selkeyttä työympäristössä. Hyvin suunnitellut työtehtävät auttavat työntekijöitä hahmottamaan, missä järjestyksessä ja miten ne tulisi tehdä. Lisäksi se auttaa, että kaikki tarvittavat tehtävät tulevat hoidetuksi ajallaan. Järjestäytynyt työympäristö voi myös vähentää stressiä ja parantaa työilmapiiriä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että perehdytyksessä tulisi käydä läpi enemmän työsuhdetta määrittäviä sääntöjä ja sen jälkeen varsinainen työhön opastaminen. Työntekijöille tulisi antaa enemmän positiivista palautetta työssä onnistumisessa.