Experiences of wellbeing in a German engineering office
Ylitie, Henna (2024)
Ylitie, Henna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716107
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716107
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tutkii työhyvinvoinnin kokemuksia pienessäasiantuntijaorganisaatiossa. Työhyvinvointi on aihe, josta raportoidaan säännöllisesti
mediassa, vaikka usein näkökulma työmaailmaan saattaakin vaikuttaa negatiiviselta ja enemmänkin viitata työpahoinvointiin kuin työssään hyvinvoiviin ihmisiin.
Työelämä vaatii myös yksilöltä aina enemmän jousto- ja oppimiskykyä sekä taitoa sopeutua. Toisaalta myös yritysten toimintaympäristö on muuttunut ja teknologia tuokin
siihen uusia ulottuvuuksia, niin hyvässä kuin pahassa. Työhyvinvoinnin kehittämisen
voidaan sanoa alkaneen työturvallisuustyön myötä, vaikka työturvallisuus onkin vain osa
laajaa työhyvinvoinnin käsitettä.
Tämän työn tietoperustana toimii erityisesti kaksi työhyvinvointiin liittyvää teoriaa – teoria työn imusta sekä työn vaatimusten ja resurssien malli. Tämä opinnäytetyö tutkii aihepiiriä laadullisella näkökulmalla, ja sen empiirinen aineisto on syntynyt kohdeorganisaation
työntekijöiden puolistrukturoiduista haastatteluista, jotka on analysoitu sisällönanalyysin periaattein. Analyysin myötä aineisto luokiteltiin tällä hetkellä hyvinvointia lisääviin ja sitä vähentäviin kategorioihin, joiden tarkemmat aihepiirit on esitelty tässä työssä.
Tehty tutkimus antaa vaikutelman siitä, että työhyvinvoinnin tunne on subjektiivinen, jolloin siihen vaikuttaa työn vaatimusten ja resurssien lisäksi esimerkiksi yksilölliset resurssit ja
personallisuuspiirteet. Kohdeorganisaation työntekijöiden kokemukset voivatkin näyttäytyä
tuloksissa osin kovin vaihtelevina.
Kohdeyrityksen kannalta tämä työ tuo arvokasta tietoa sen työntekijöiden työnhyvinvoinnin
kokemuksista ja aihealueista, joihin sen kannattaa viimeisen kappaleen suosituksen myötä paneutua. Lisäksi se korostaa aihealueita, joissa kohdeorganisaatio jo tänään toimii mallikkaasti.
Työhyvinvointi voidaan varmasti nähdä kunnianhimoisena tavoitteena, jonka saavuttaminen vaatii sitoutumista ja paljon aikaa, mutta tuo myös paljon potentiaalia.
Työhyvinvointia ei mielestäni saavuteta tulipaloja sammuttamalla, vaan parhaimmillaan
ennaltaehkäisevästi ja osana yrityksen strategista toimintaa.
mediassa, vaikka usein näkökulma työmaailmaan saattaakin vaikuttaa negatiiviselta ja enemmänkin viitata työpahoinvointiin kuin työssään hyvinvoiviin ihmisiin.
Työelämä vaatii myös yksilöltä aina enemmän jousto- ja oppimiskykyä sekä taitoa sopeutua. Toisaalta myös yritysten toimintaympäristö on muuttunut ja teknologia tuokin
siihen uusia ulottuvuuksia, niin hyvässä kuin pahassa. Työhyvinvoinnin kehittämisen
voidaan sanoa alkaneen työturvallisuustyön myötä, vaikka työturvallisuus onkin vain osa
laajaa työhyvinvoinnin käsitettä.
Tämän työn tietoperustana toimii erityisesti kaksi työhyvinvointiin liittyvää teoriaa – teoria työn imusta sekä työn vaatimusten ja resurssien malli. Tämä opinnäytetyö tutkii aihepiiriä laadullisella näkökulmalla, ja sen empiirinen aineisto on syntynyt kohdeorganisaation
työntekijöiden puolistrukturoiduista haastatteluista, jotka on analysoitu sisällönanalyysin periaattein. Analyysin myötä aineisto luokiteltiin tällä hetkellä hyvinvointia lisääviin ja sitä vähentäviin kategorioihin, joiden tarkemmat aihepiirit on esitelty tässä työssä.
Tehty tutkimus antaa vaikutelman siitä, että työhyvinvoinnin tunne on subjektiivinen, jolloin siihen vaikuttaa työn vaatimusten ja resurssien lisäksi esimerkiksi yksilölliset resurssit ja
personallisuuspiirteet. Kohdeorganisaation työntekijöiden kokemukset voivatkin näyttäytyä
tuloksissa osin kovin vaihtelevina.
Kohdeyrityksen kannalta tämä työ tuo arvokasta tietoa sen työntekijöiden työnhyvinvoinnin
kokemuksista ja aihealueista, joihin sen kannattaa viimeisen kappaleen suosituksen myötä paneutua. Lisäksi se korostaa aihealueita, joissa kohdeorganisaatio jo tänään toimii mallikkaasti.
Työhyvinvointi voidaan varmasti nähdä kunnianhimoisena tavoitteena, jonka saavuttaminen vaatii sitoutumista ja paljon aikaa, mutta tuo myös paljon potentiaalia.
Työhyvinvointia ei mielestäni saavuteta tulipaloja sammuttamalla, vaan parhaimmillaan
ennaltaehkäisevästi ja osana yrityksen strategista toimintaa.