Experiences of wellbeing in a German engineering office

Abstract

Tämä opinnäytetyö tutkii työhyvinvoinnin kokemuksia pienessäasiantuntijaorganisaatiossa. Työhyvinvointi on aihe, josta raportoidaan säännöllisesti mediassa, vaikka usein näkökulma työmaailmaan saattaakin vaikuttaa negatiiviselta ja enemmänkin viitata työpahoinvointiin kuin työssään hyvinvoiviin ihmisiin.

Työelämä vaatii myös yksilöltä aina enemmän jousto- ja oppimiskykyä sekä taitoa sopeutua. Toisaalta myös yritysten toimintaympäristö on muuttunut ja teknologia tuokin siihen uusia ulottuvuuksia, niin hyvässä kuin pahassa. Työhyvinvoinnin kehittämisen voidaan sanoa alkaneen työturvallisuustyön myötä, vaikka työturvallisuus onkin vain osa laajaa työhyvinvoinnin käsitettä.

Tämän työn tietoperustana toimii erityisesti kaksi työhyvinvointiin liittyvää teoriaa – teoria työn imusta sekä työn vaatimusten ja resurssien malli. Tämä opinnäytetyö tutkii aihepiiriä laadullisella näkökulmalla, ja sen empiirinen aineisto on syntynyt kohdeorganisaation työntekijöiden puolistrukturoiduista haastatteluista, jotka on analysoitu sisällönanalyysin periaattein. Analyysin myötä aineisto luokiteltiin tällä hetkellä hyvinvointia lisääviin ja sitä vähentäviin kategorioihin, joiden tarkemmat aihepiirit on esitelty tässä työssä.

Tehty tutkimus antaa vaikutelman siitä, että työhyvinvoinnin tunne on subjektiivinen, jolloin siihen vaikuttaa työn vaatimusten ja resurssien lisäksi esimerkiksi yksilölliset resurssit ja personallisuuspiirteet. Kohdeorganisaation työntekijöiden kokemukset voivatkin näyttäytyä tuloksissa osin kovin vaihtelevina.

Kohdeyrityksen kannalta tämä työ tuo arvokasta tietoa sen työntekijöiden työnhyvinvoinnin kokemuksista ja aihealueista, joihin sen kannattaa viimeisen kappaleen suosituksen myötä paneutua. Lisäksi se korostaa aihealueita, joissa kohdeorganisaatio jo tänään toimii mallikkaasti.

Työhyvinvointi voidaan varmasti nähdä kunnianhimoisena tavoitteena, jonka saavuttaminen vaatii sitoutumista ja paljon aikaa, mutta tuo myös paljon potentiaalia. Työhyvinvointia ei mielestäni saavuteta tulipaloja sammuttamalla, vaan parhaimmillaan ennaltaehkäisevästi ja osana yrityksen strategista toimintaa.