Erikoiskaupan liiketoimintamahdollisuuksien kartoittaminen: tapaustutkimus palapelimarkkinasta
Frauenknecht, Rosa (2024)
Frauenknecht, Rosa
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716137
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716137
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tapaustutkimus, jossa kartoitetaan erikoiskaupan liiketoimintamahdollisuuksia Suomen palapelimarkkinassa. Työn tavoitteena on muodostaa palapelikaupan liiketoimintamalli, joka vastaa potentiaalisten asiakkaiden tarpeisiin ja erottuu muista markkinan toimi-joista.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään liiketoimintamallin kehittämiseen liittyvää kirjallisuutta, kaupanalan liiketoimintamallien ominaispiirteitä ja erikoiskaupan liiketoiminta-malleja. Tämän jälkeen perehdytään liiketoimintaekosysteemianalyysiin ja asiakasymmärrykseen liittyvään kirjallisuuteen.
Teoreettisen viitekehyksen pohjalta muodostettiin uusi, liiketoimintaekosysteemianalyysin ja asiakasymmärryksen yhdistävä teoreettinen malli erikoiskaupan liiketoimintamallin kehittämiselle. Opinnäytetyön empiirinen tutkimus toteutettiin tämän mallin mukaan. Aineistoa kerättiin teemahaastatteluiden (n=9) ja netnografian (n=3800) avulla. Aineiston analyysissä käytettiin teemoittelua, liiketoimintaekosysteemianalyysiä sekä syvällisen asiakasymmärryksen menetelmiä. Lopuksi tulokset validoitiin kyselylomakkeen (n=116) avulla.
Tulosten mukaan Suomen palapelimarkkinan liiketoimintaekosysteemi on melko pieni ja pirstaleinen, mutta markkina on kasvanut ja kehittynyt paljon muutaman viime vuoden aikana. Toimijoita tunnistettiin olevan yhteensä 151, joista 36 toimijaa arvioitiin markkinan päätoimijoiksi. Toimijat jakautuivat palapelien erikoiskauppoihin, palapelejä myyviin kauppoihin ja muihin toimijoihin. Markkinaan voi vaikuttaa erityisesti uusimpien teknologioiden avulla, sillä niitä ei vielä hyödynnetty, mutta muutoin tulevaisuuden näkymät olivat melko vakaat. Liiketoimintamalleja, joita ei vielä hyödynnetty markkinalla olivat vuokraus- ja tilausperusteinen liiketoimintamalli. Lisäksi mikään toimija ei ollut erikoistunut käytettyjen palapelien myyntiin tai yhteisöllisyyteen.
Tulosten mukaan palapeliharrastajat, eli potentiaaliset asiakkaat olivat pääasiassa 30-60-vuotiaita naisia ja heidän tarpeensa ja odotuksensa palapelien erikoiskaupalle jakautuivat kolmeen ryhmään motiivien perusteella: suurin osa teki palapelejä yksin, rentoutuakseen ja palautuakseen arjen kiireistä. Osalle palapelit olivat puolestaan yhdessä tekemisen ja yhteisöllisyyden väline, kun taas osa haki haastetta ja käytti palapelejä itsensä kehittämiseen. Kaikille ryhmille yhteistä oli se, että palapelikaupan suhteen arvostettiin laajaa valikoimaa, palapelien laatua ja henkilökohtaisiin mieltymyksiin vastaavia palapelien kuvia.
Tulosten pohjalta luotiin neljä liiketoimintakonseptia: verkkokauppa + yhteisöllinen showroom, palapelien tilauspalvelu, käytettyjen palapelien kauppa sekä palapelien vuokrauspalvelu. Lopulliseksi liiketoimintakonseptiksi valittiin kyselytutkimuksen vastausten pohjalta käytettyjen palapelien kauppa. Konseptia jatkokehitettiin ja lopullinen liiketoimintamalli kuvattiin Business Model Canvaksen avulla.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään liiketoimintamallin kehittämiseen liittyvää kirjallisuutta, kaupanalan liiketoimintamallien ominaispiirteitä ja erikoiskaupan liiketoiminta-malleja. Tämän jälkeen perehdytään liiketoimintaekosysteemianalyysiin ja asiakasymmärrykseen liittyvään kirjallisuuteen.
Teoreettisen viitekehyksen pohjalta muodostettiin uusi, liiketoimintaekosysteemianalyysin ja asiakasymmärryksen yhdistävä teoreettinen malli erikoiskaupan liiketoimintamallin kehittämiselle. Opinnäytetyön empiirinen tutkimus toteutettiin tämän mallin mukaan. Aineistoa kerättiin teemahaastatteluiden (n=9) ja netnografian (n=3800) avulla. Aineiston analyysissä käytettiin teemoittelua, liiketoimintaekosysteemianalyysiä sekä syvällisen asiakasymmärryksen menetelmiä. Lopuksi tulokset validoitiin kyselylomakkeen (n=116) avulla.
Tulosten mukaan Suomen palapelimarkkinan liiketoimintaekosysteemi on melko pieni ja pirstaleinen, mutta markkina on kasvanut ja kehittynyt paljon muutaman viime vuoden aikana. Toimijoita tunnistettiin olevan yhteensä 151, joista 36 toimijaa arvioitiin markkinan päätoimijoiksi. Toimijat jakautuivat palapelien erikoiskauppoihin, palapelejä myyviin kauppoihin ja muihin toimijoihin. Markkinaan voi vaikuttaa erityisesti uusimpien teknologioiden avulla, sillä niitä ei vielä hyödynnetty, mutta muutoin tulevaisuuden näkymät olivat melko vakaat. Liiketoimintamalleja, joita ei vielä hyödynnetty markkinalla olivat vuokraus- ja tilausperusteinen liiketoimintamalli. Lisäksi mikään toimija ei ollut erikoistunut käytettyjen palapelien myyntiin tai yhteisöllisyyteen.
Tulosten mukaan palapeliharrastajat, eli potentiaaliset asiakkaat olivat pääasiassa 30-60-vuotiaita naisia ja heidän tarpeensa ja odotuksensa palapelien erikoiskaupalle jakautuivat kolmeen ryhmään motiivien perusteella: suurin osa teki palapelejä yksin, rentoutuakseen ja palautuakseen arjen kiireistä. Osalle palapelit olivat puolestaan yhdessä tekemisen ja yhteisöllisyyden väline, kun taas osa haki haastetta ja käytti palapelejä itsensä kehittämiseen. Kaikille ryhmille yhteistä oli se, että palapelikaupan suhteen arvostettiin laajaa valikoimaa, palapelien laatua ja henkilökohtaisiin mieltymyksiin vastaavia palapelien kuvia.
Tulosten pohjalta luotiin neljä liiketoimintakonseptia: verkkokauppa + yhteisöllinen showroom, palapelien tilauspalvelu, käytettyjen palapelien kauppa sekä palapelien vuokrauspalvelu. Lopulliseksi liiketoimintakonseptiksi valittiin kyselytutkimuksen vastausten pohjalta käytettyjen palapelien kauppa. Konseptia jatkokehitettiin ja lopullinen liiketoimintamalli kuvattiin Business Model Canvaksen avulla.