Ruoka kotouttamisen välineenä
Lovén-Virtanen, Katariina (2024)
Lovén-Virtanen, Katariina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716165
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716165
Tiivistelmä
Vuonna 2015 Suomeen saapui yllättäen lähes 32 500 pakolaista. Suomi ei ollut valmistautunut. Maahan perustettiin pikaista vauhtia 120 vastaanottokeskusta. Pian kävi ilmi, että maahanmuuttajat eivät olleet tyytyväisiä vastaanottokeskusten valmiina tarjottaviin ruokiin. Työskentelin tuolloin ravintolassa, jossa valmistettiin myös Salon vastaanottokeskuksen ruuat. Valitus ruuasta jäi vaivaamaan mieltäni. Tämän takia halusin tutkia asiaa. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, onko maahanmuuttajan kotoutumisen kannalta parempi, että hän valmistaa itse ruokansa vai, että ruoka tarjotaan palveluna. Työn tarkoituksena on selvittää, miten tulevaisuuden ruoka-asioissa pitäisi toimia, jotta maahanmuuttajien kotoutuminen lähtisi mahdollisimman hyvin liikkeelle. Teoriaviitekehyksenä on ruokakulttuuri, sillä se on monessa kulttuurissa avainasemassa. Ruoka tuo turvaa ihmisille.
Työn tutkimusmenetelmänä käytettiin haastatteluja. Vuonna 2017 haastateltiin Raumalla kahden eri vastaanottokeskuksen asukkaita. Toisessa keskuksessa valmistettiin itse ruoka ja toisessa ruoka tarjoiltiin palveluna. Seitsemän vuotta myöhemmin vuonna 2024 haastateltiin kahta alan asiantuntijaa, SPR:n vastaanottopalveluiden asiantuntijaa sekä Halikon vastaanottokeskuksen apulaisjohtajaa. Vastauksista saatiin selkeä käsitys siitä, mikä on muuttunut lähes kymmenessä vuodessa.
Lopputuloksena voidaan todeta, että maahanmuuttajien kotoutumispalveluihin on 2020-luvulla perehdytty hyvin. Muutoksia vuoden 2017 haastateltavien kehitystoivomuksiin on tullut erittäin paljon. Maahanmuuttajien haastattelussa ilmitulleita ongelmia on korjattu kiitettävästi. Suomi on siis herännyt kotoutumisongelmiin, jopa niin hyvin, että heinäkuun lopussa 2024, Suomessa ei ole enää ainuttakaan vastaanottokeskusta, jossa asukas ei voisi itse tehdä ruokaansa. Edelleen toivotaan kuitenkin, että maahanmuuttajat saisivat enemmän tietoa suomalaisesta ruokakulttuurista. Sen oppiminen on vapaaehtoisten ja ohjaajien varassa. Siihen ei ole erikseen panostettu. Maahanmuuttajat haluavat oppia paikallista ruokakulttuuria ja käyttää sitä oman ruokakulttuurinsa rinnalla.
Työn tutkimusmenetelmänä käytettiin haastatteluja. Vuonna 2017 haastateltiin Raumalla kahden eri vastaanottokeskuksen asukkaita. Toisessa keskuksessa valmistettiin itse ruoka ja toisessa ruoka tarjoiltiin palveluna. Seitsemän vuotta myöhemmin vuonna 2024 haastateltiin kahta alan asiantuntijaa, SPR:n vastaanottopalveluiden asiantuntijaa sekä Halikon vastaanottokeskuksen apulaisjohtajaa. Vastauksista saatiin selkeä käsitys siitä, mikä on muuttunut lähes kymmenessä vuodessa.
Lopputuloksena voidaan todeta, että maahanmuuttajien kotoutumispalveluihin on 2020-luvulla perehdytty hyvin. Muutoksia vuoden 2017 haastateltavien kehitystoivomuksiin on tullut erittäin paljon. Maahanmuuttajien haastattelussa ilmitulleita ongelmia on korjattu kiitettävästi. Suomi on siis herännyt kotoutumisongelmiin, jopa niin hyvin, että heinäkuun lopussa 2024, Suomessa ei ole enää ainuttakaan vastaanottokeskusta, jossa asukas ei voisi itse tehdä ruokaansa. Edelleen toivotaan kuitenkin, että maahanmuuttajat saisivat enemmän tietoa suomalaisesta ruokakulttuurista. Sen oppiminen on vapaaehtoisten ja ohjaajien varassa. Siihen ei ole erikseen panostettu. Maahanmuuttajat haluavat oppia paikallista ruokakulttuuria ja käyttää sitä oman ruokakulttuurinsa rinnalla.