Kaavaprosessin muotoilu maanomistajan ja hanketoimijan näkökulmasta: Lohjan kaupungin kaavaprosessin kuvauksen kehittäminen palvelumuotoilun menetelmin

Abstract

Ympäristöllä on ihmisen hyvinvoinnille suuri merkitys ja elinympäristö luo puitteet fyysiselle, psyykkiselle sekä sosiaaliselle terveydelle. Kaavoittaminen on maankäytön suunnittelua, jolla halutaan varmistaa laadukkaan elinympäristön rakentaminen. Kaavoitusta ohjataan maankäyttö- ja rakennuslailla (MRL) ja laissa laatu kytkeytyy tiiviisti osallistumiseen, vuorovaikutukseen ja avoimeen tiedottamiseen. Kuntien kaavoitusmonopolista huolimatta kaavoitus on kaavan laatijan, kuntapäättäjien, kuntalaisten ja viranomaisten yhteistyön yhteensovittavaa vuorovaikutusta.

Tutkimus ja kehittämistyö kohdistui kaavoituksen ja kaavakumppaneiden kohtaamiseen asemakaavan muutosprosessissa. Tavoitteena oli tunnistaa kaavaprosessin herättämien ristiriitojen taustalla olevia tekijöitä sekä kehittää prosessin vuorovaikutusta syvälliseen asiakasymmärrykseen pohjaten. Vuorovaikutuksen tueksi haluttiin kehittää visuaalinen palvelukuvaus kaavakumppanin näkökulmasta, myös kaupungin tarpeet ja tavoitteet huomioiden.

Opinnäytetyö on tapaustutkimuksen kontekstissa toteutettu tutkimuksellinen kehittämistyö, jossa hyödynnettiin muotoiluajattelun luovaa prosessia ja palvelumuotoilun menetelmiä. Tietoa kerättiin haastattelemalla, havainnoimalla ja vertailuanalyysillä. Aineiston analyysissä käytettiin samankaltaisuuskaaviota ja nelikenttämallia. Analyysin pohjalta luotiin asiakasprofiileja, joita hyödynnettiin yhteiskehittämisessä. Kehittämistyön tuloksena syntyi kaavakumppanin palvelupolun kuvaava rautalankamalli digitaaliseen käyttöympäristöön.

Palvelumuotoilun ihmiskeskeinen lähestymistapa soveltuu luontevasti vuorovaikutukseen perustuvan kaavoituksen prosessien kehittämiseen. Palvelumuotoilu kaavoituksen kehittämisessä tukee myös kaupungin strategian mukaista palvelujen suunnitelmallista, avointa ja ennakkoluulotonta kehittämistä yhteistyössä asukkaiden kanssa.

Asiasanat: palvelumuotoilu, muotoiluajattelu, yhteiskehittäminen, kaavoitus, kaavaprosessi

The environment plays a significant role in human well-being, as the living environment creates the framework for physical, psychological, and social health. The purpose of urban planning is to ensure the construction of a high-quality living environment. Urban planning is governed by the Land Use and Building Act and its high quality is closely linked to participation, interaction, and open communication. Municipalities have the planning monopoly status. However, urban planning is a dialogue that coordinates the results of collaboration between planners, municipal decision-makers, residents, and authorities.

Research-based development work focused on the interaction between the city zoning department and partners in the zoning process. The objective was to identify factors behind the conflicts arising in the zoning process, and to develop interaction by deep customer understanding. To enhance interaction, the aim was to develop a visual service model, focusing on the zoning partner’s perspective but also taking into account the needs and objectives of the city.

The thesis is of an applied research nature. It was conducted as a data-based case study, utilizing design thinking and service design methods. Data was collected through interviews, observation, and benchmarking. The data analysis utilized similarity diagram and adapted quadrant model. Customer profiles were employed in depicting the data and used for co-creation. Based on the results of customer research and co-creation, a wireframe model of the customer journey map has been created for the digital environment.

In conclusion, service design is found to be suitable for the development of interaction-based land use planning. Service design also supports the systematic, open, and inclusive development of services mentioned in the city's strategy.

Keywords: service design, design thinking, co-creation, urban planning, zoning process