Keskitetyn, kerroskohtaisen ja huoneistokohtaisen ilmanvaihtojärjestelmän kokonaiskustannusten vertailu asuinkerrostalossa
Mård, Maria (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052816669
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052816669
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä vertailtiin kolmella eri tavalla toteutetun ilmanvaihtojärjestelmäratkaisun kustannuksia. Päätavoite oli selvittää kokonaiskustannuksiltaan paras ilmanvaihtoratkaisu asuinkerrostalorakentamiseen. Lisäksi työssä selvitettiin, mitä elinkaarikustannuksilla tarkoitetaan ja miten elinkaarikustannuksia lasketaan. Työssä keskityttiin vertailemaan tulo- ja poistoilmajärjestelmiä niiden investointi-, huolto- ja energiankulutuskustannuksien pohjalta. Vertailu toteutettiin keskitetyn, kerroskohtaisen ja huoneistokohtaisen ilmanvaihtojärjestelmän välillä. Työn toimeksiantajana toimii FläktGroup Finland Oy.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineistoa kerättiin artikkeleista, asetuksista, standardeista, oppaista, liittojen sivuilta ja tuotevalmistajan tiedoista. Tutkimuksessa kerättiin tietoa ilmanvaihto-järjestelmien kustannuksista ja koottiin numeerinen data Excel-taulukkoon. Laskenta suoritettiin nykyarvomenetelmää käyttäen siirtämällä tulevaisuudessa muodostuvat kustannukset samaan aika-arvoon. Ilmanvaihtojärjestelmien kustannusvertailun luotettavuutta tarkasteltiin työssä herkkyysanalyysin avulla muuttamalla laskentakorkoa suuremmaksi sekä tarkastelemalla kustannuksia ilman laskentakorkoa. Kustannuksien tulokset esitettiin taulukon ja viivakaavioiden avulla vertailevaa tapaa käyttäen.
Työssä selvitettiin komponenttien määrät ja järjestelmien painehäviöt mallintamalla eri ilmanvaihtojärjestelmät MagiCAD Revit -ohjelmalla. Mallinnuskohteeksi valikoitui asuinkerrostalo, joka koostui viidestä asuinkerroksesta ja ullakko-kerroksesta. Rakennuksessa oli 29 asuntoa, joiden yhteenlaskettu asuinpinta-ala oli 2200 m² ja rakennuksen kokonaispinta-ala oli 2600 m². Ilmanvaihtojärjestelmien lämmitysenergian ja puhaltimien sähköenergian kulutukset selvitettiin käyttäen energiastimulointiohjelma Riuskaa. Työssä käytettiin asuinkerros-talosta valmiiksi luotua IFC-mallia, josta rakenteiden tiedot, seinät, ikkunat, ovet, u-arvot ja muut lähtötiedot rakennuksesta pystyttiin siirtämään Riuskaan.
Elinkaarikustannuksien vertailussa kokonaiskustannuksiltaan edullisimmaksi järjestelmäksi muodostui tämän opinnäytetyön tarkastelussa keskitetty ilman-vaihtojärjestelmä. Tarkasteluajanjakson pituutena käytettiin 50 vuotta. Keskitetty ilmanvaihtojärjestelmä oli investointi- ja huoltokustannuksiltaan edullisin, kun taas energiankulutus kustannuksiltaan huoneistokohtainen ilmanvaihtojärjestelmä oli tarkastelussa edullisin.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineistoa kerättiin artikkeleista, asetuksista, standardeista, oppaista, liittojen sivuilta ja tuotevalmistajan tiedoista. Tutkimuksessa kerättiin tietoa ilmanvaihto-järjestelmien kustannuksista ja koottiin numeerinen data Excel-taulukkoon. Laskenta suoritettiin nykyarvomenetelmää käyttäen siirtämällä tulevaisuudessa muodostuvat kustannukset samaan aika-arvoon. Ilmanvaihtojärjestelmien kustannusvertailun luotettavuutta tarkasteltiin työssä herkkyysanalyysin avulla muuttamalla laskentakorkoa suuremmaksi sekä tarkastelemalla kustannuksia ilman laskentakorkoa. Kustannuksien tulokset esitettiin taulukon ja viivakaavioiden avulla vertailevaa tapaa käyttäen.
Työssä selvitettiin komponenttien määrät ja järjestelmien painehäviöt mallintamalla eri ilmanvaihtojärjestelmät MagiCAD Revit -ohjelmalla. Mallinnuskohteeksi valikoitui asuinkerrostalo, joka koostui viidestä asuinkerroksesta ja ullakko-kerroksesta. Rakennuksessa oli 29 asuntoa, joiden yhteenlaskettu asuinpinta-ala oli 2200 m² ja rakennuksen kokonaispinta-ala oli 2600 m². Ilmanvaihtojärjestelmien lämmitysenergian ja puhaltimien sähköenergian kulutukset selvitettiin käyttäen energiastimulointiohjelma Riuskaa. Työssä käytettiin asuinkerros-talosta valmiiksi luotua IFC-mallia, josta rakenteiden tiedot, seinät, ikkunat, ovet, u-arvot ja muut lähtötiedot rakennuksesta pystyttiin siirtämään Riuskaan.
Elinkaarikustannuksien vertailussa kokonaiskustannuksiltaan edullisimmaksi järjestelmäksi muodostui tämän opinnäytetyön tarkastelussa keskitetty ilman-vaihtojärjestelmä. Tarkasteluajanjakson pituutena käytettiin 50 vuotta. Keskitetty ilmanvaihtojärjestelmä oli investointi- ja huoltokustannuksiltaan edullisin, kun taas energiankulutus kustannuksiltaan huoneistokohtainen ilmanvaihtojärjestelmä oli tarkastelussa edullisin.