Suomalaisten naistenlehtien kansikuvien monimuotoisuus
Issakainen, Heta (2024)
Issakainen, Heta
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716405
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716405
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee suomalaisten naistenlehtien kansikuvien monimuotoisuutta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mahdollisimman ajankohtaista tietoa monimuotoisuuden tilasta ja vastata kysymyksiin: miten monimuotoisia naistenlehtien kansikuvat ovat, ja minkälainen käsitys kansikuviin soveltuvista henkilöistä kansien perusteella välittyy.
Median monimuotoisuus on ollut suosittu tutkimusaihe, mutta juuri naistenlehtien kansikuvien monimuotoisuutta on tutkittu melko vähän. Idea opinnäytetyöhöni syntyi tavallisen kauppareissun aikana. Havahduin kansikuvien samanlaisuuteen seisoessani lehtihyllyn edessä, josta inspiroituneena halusin tutkia aihetta tarkemmin. Oliko kyseessä vain yksittäinen tilanne vai jatkuva toimintatapa?
Tämän tutkimuksen tietoperustassa käsitellään monimuotoisuuden ja representaatioiden merkitystä journalismissa, mediaa naiskuvan muokkaajana, naistenlehtiä sekä lehden kannen ja kuvien merkitystä. Opinnäytetyö on määrällinen tutkimus, jonka aineistoa analysoidaan määrällisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen otos koostuu kolmen suomalaisen naistenlehden: Annan, Me Naisten ja Trendin 20 numerosta, eli yhteensä 60 lehdestä. Valitsin juuri nämä lehdet, koska ne ovat eri julkaisijoilta ja niiden lukijakunnat koostuvat ainakin vähän eri ikäisistä henkilöistä.
Kävin lehdet systemaattisesti läpi ja analysoin niiden monimuotoisuutta niissä esiintyvien henkilöiden etnisen taustan, iän, kehon koon, seksuaalisen suuntautumisen, sukupuolen ja ulkoisesti havaittavan vammaisuuden kautta. Tutkimus toteutettiin keväällä 2024, joten aineisto sisältää Annan numerot 43/2023–11/2024, Me Naisten numerot 44/2023–11/2024 ja Trendin numerot 4/2022–3/2024.
Tutkimustulokset osoittivat, että naistenlehtien kansikuvat eivät ole kovinkaan monimuotoisia. Suurin osa niissä esiintyvistä henkilöistä ovat valkoisia, nuoria aikuisia tai keski-ikäisiä, laihoja tai keskikokoisia ja vammattomia henkilöitä, jotka eivät tuo julkisesti esiin omaa seksuaalista suuntautumistaan tai sukupuolivähemmistöön kuulumistaan. Tällä tavalla naistenlehdet ylläpitävät totuttuja normeja ja käsityksiä ihmisyydestä.
Median monimuotoisuus on ollut suosittu tutkimusaihe, mutta juuri naistenlehtien kansikuvien monimuotoisuutta on tutkittu melko vähän. Idea opinnäytetyöhöni syntyi tavallisen kauppareissun aikana. Havahduin kansikuvien samanlaisuuteen seisoessani lehtihyllyn edessä, josta inspiroituneena halusin tutkia aihetta tarkemmin. Oliko kyseessä vain yksittäinen tilanne vai jatkuva toimintatapa?
Tämän tutkimuksen tietoperustassa käsitellään monimuotoisuuden ja representaatioiden merkitystä journalismissa, mediaa naiskuvan muokkaajana, naistenlehtiä sekä lehden kannen ja kuvien merkitystä. Opinnäytetyö on määrällinen tutkimus, jonka aineistoa analysoidaan määrällisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen otos koostuu kolmen suomalaisen naistenlehden: Annan, Me Naisten ja Trendin 20 numerosta, eli yhteensä 60 lehdestä. Valitsin juuri nämä lehdet, koska ne ovat eri julkaisijoilta ja niiden lukijakunnat koostuvat ainakin vähän eri ikäisistä henkilöistä.
Kävin lehdet systemaattisesti läpi ja analysoin niiden monimuotoisuutta niissä esiintyvien henkilöiden etnisen taustan, iän, kehon koon, seksuaalisen suuntautumisen, sukupuolen ja ulkoisesti havaittavan vammaisuuden kautta. Tutkimus toteutettiin keväällä 2024, joten aineisto sisältää Annan numerot 43/2023–11/2024, Me Naisten numerot 44/2023–11/2024 ja Trendin numerot 4/2022–3/2024.
Tutkimustulokset osoittivat, että naistenlehtien kansikuvat eivät ole kovinkaan monimuotoisia. Suurin osa niissä esiintyvistä henkilöistä ovat valkoisia, nuoria aikuisia tai keski-ikäisiä, laihoja tai keskikokoisia ja vammattomia henkilöitä, jotka eivät tuo julkisesti esiin omaa seksuaalista suuntautumistaan tai sukupuolivähemmistöön kuulumistaan. Tällä tavalla naistenlehdet ylläpitävät totuttuja normeja ja käsityksiä ihmisyydestä.