Tekoäly teknisessä tukityössä
Tuominen, Janne (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716425
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716425
Tiivistelmä
Tekoälyn, erityisesti suurten kielimallien, käyttö organisaatioiden toiminnassa on lisääntynyt viime vuosina suuresti. Aiheesta keskustellaan runsaasti myös tiedotusvälineissä. Ammatillisessa koulutuksessa esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan alalla tutkinnon perusteet eivät kuitenkaan sisällä tekoälyä opetettavana aiheena. Teknisen tukihenkilön työssä osaamisen keskiössä on tieto- ja viestintäteknisen ympäristön tuntemus. Perinteisesti sen on nähty koostuvan työasemista, palvelimista, verkkolaitteista ja erilaisista lisävarusteista. Ympäristöön kuuluvat myös laite-, varus- ja sovellusohjelmistot. Teknisten tukihenkilöiden opetusta ohjaa Opetushallituksen laatimat tutkinnon perusteet, nämä ovat olleet luonteeltaan melko pysyviä ja suuntaa antavia.
Opinnäytetyön on tarkoitus antaa vastauksia seuraaviin kysymyksiin: miten tekoälyä käytetään tukityössä tällä hetkellä, mitä mahdollisuuksia tekoäly tukityölle tarjoaa, mitkä tekijät estävät tekoälyn käyttöä ja mitä tulevaisuuden teknisille tukihenkilöille pitäisi tekoälystä opettaa. Työ toteutettiin ensiksi tutustumalla aiheesta kirjoitettuun materiaaliin, toiseksi tekemällä teemahaastattelut teknistä tukityötä hyvin tunteville henkilöille. Tarkoituksena oli hankkia lisää tietoa organisaatioiden toiminnasta ja tekoälyn käytöstä niissä.
Aiemmin julkaistusta materiaalista pyrittiin muodostamaan kokonaiskuva käsiteltävästä aiheesta. Tekoälyyn liittyviä käsitteitä ja tekniseen tukityöhön liittyviä viitekehyksiä käsiteltiin tarkemman kuvan muodostamiseksi aihealueesta. Haastattelujen tuloksena muodostui kuva siitä, että tekoälyn käyttö suomalaisissa tukiorganisaatioissa ei ollut vielä kovin pitkälle edennyt. Haastatellut henkilöt tunsivat tekoälyn käytön pääosin vapaa-ajan sovellutuksista. Yhdessä organisaatiossa tekoälyratkaisuja käytettiin taloushallinnossa. Haastatelluilla henkilöillä oli kuitenkin joitakin ajatuksia siitä, mihin tekoälyä voitaisiin tukiorganisaatiossa käyttää. Näitä ideoita olivat tukipalvelupyyntöjen tehostaminen ja niiden automaattisen käsittelyn lisääminen, asiakirjojen automaattinen käsittely sekä laskujen käsittelyn tehostaminen. Myös tekoälyn käyttö työhön liittyvän tiedon hankinnassa tunnistettiin.
Uhkina nähtiin tiedon oikeellisuuden vaarantuminen, yrityksen sensitiivisten tietojen joutuminen vääriin käsiin sekä laajemmin tekoälyn käyttö organisaatiota vaarantavaan, vihamieliseen toimintaan. Työhön liittyvinä koulutustarpeina nähtiin haastatteluiden perusteella tekoälyn perusteita koskevan tiedon hankkiminen, tekoälyn sovelluskohteiden ja niihin liittyvien käytännön kokemusten hankkiminen. Haastatteluissa tuli ilmi myös tukityöhön liittyvien pehmeiden taitojen merkitys.
Johtopäätöksenä on, että tekoälyn perusteisiin ja käytännön sovelluskohteisiin liittyvää opetusta tulisi sisällyttää tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto-opetukseen. Jatkotutkimusta voisi tehdä siitä, miten tekoäly muuttaa tiedonhakua ja sen merkitystä työssä sekä mitä muutoksia tekoäly tuo esimerkiksi tiedon luotettavuuden arviointiin.
Opinnäytetyön on tarkoitus antaa vastauksia seuraaviin kysymyksiin: miten tekoälyä käytetään tukityössä tällä hetkellä, mitä mahdollisuuksia tekoäly tukityölle tarjoaa, mitkä tekijät estävät tekoälyn käyttöä ja mitä tulevaisuuden teknisille tukihenkilöille pitäisi tekoälystä opettaa. Työ toteutettiin ensiksi tutustumalla aiheesta kirjoitettuun materiaaliin, toiseksi tekemällä teemahaastattelut teknistä tukityötä hyvin tunteville henkilöille. Tarkoituksena oli hankkia lisää tietoa organisaatioiden toiminnasta ja tekoälyn käytöstä niissä.
Aiemmin julkaistusta materiaalista pyrittiin muodostamaan kokonaiskuva käsiteltävästä aiheesta. Tekoälyyn liittyviä käsitteitä ja tekniseen tukityöhön liittyviä viitekehyksiä käsiteltiin tarkemman kuvan muodostamiseksi aihealueesta. Haastattelujen tuloksena muodostui kuva siitä, että tekoälyn käyttö suomalaisissa tukiorganisaatioissa ei ollut vielä kovin pitkälle edennyt. Haastatellut henkilöt tunsivat tekoälyn käytön pääosin vapaa-ajan sovellutuksista. Yhdessä organisaatiossa tekoälyratkaisuja käytettiin taloushallinnossa. Haastatelluilla henkilöillä oli kuitenkin joitakin ajatuksia siitä, mihin tekoälyä voitaisiin tukiorganisaatiossa käyttää. Näitä ideoita olivat tukipalvelupyyntöjen tehostaminen ja niiden automaattisen käsittelyn lisääminen, asiakirjojen automaattinen käsittely sekä laskujen käsittelyn tehostaminen. Myös tekoälyn käyttö työhön liittyvän tiedon hankinnassa tunnistettiin.
Uhkina nähtiin tiedon oikeellisuuden vaarantuminen, yrityksen sensitiivisten tietojen joutuminen vääriin käsiin sekä laajemmin tekoälyn käyttö organisaatiota vaarantavaan, vihamieliseen toimintaan. Työhön liittyvinä koulutustarpeina nähtiin haastatteluiden perusteella tekoälyn perusteita koskevan tiedon hankkiminen, tekoälyn sovelluskohteiden ja niihin liittyvien käytännön kokemusten hankkiminen. Haastatteluissa tuli ilmi myös tukityöhön liittyvien pehmeiden taitojen merkitys.
Johtopäätöksenä on, että tekoälyn perusteisiin ja käytännön sovelluskohteisiin liittyvää opetusta tulisi sisällyttää tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto-opetukseen. Jatkotutkimusta voisi tehdä siitä, miten tekoäly muuttaa tiedonhakua ja sen merkitystä työssä sekä mitä muutoksia tekoäly tuo esimerkiksi tiedon luotettavuuden arviointiin.