Eriaikaisen aivoriihimallin laatiminen ja jatkokehittäminen
Nurmi, Sami (2024)
Nurmi, Sami
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716466
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716466
Tiivistelmä
Luovat taidot ovat yksi merkittävimmistä osa-alueista, joissa työntekijöiden uudelleen kouluttamista tarvitaan eniten. Samalla asiantuntijatyö on muuttunut monessa työpaikassa etä- ja hybridityöksi.
Aivoriihi on yksi tunnetuimmista yhteiskehittämiseen perustuvista menetelmistä luovan ajattelun stimuloimiseksi. Perinteinen verbaalinen aivoriihi ei kuitenkaan sovellu käytettäväksi matalalla kynnyksellä, sillä se vaatii usein fyysistä läsnäoloa toteutuspaikalla. Aivoriihi voidaan toteuttaa myös virtuaalisesti, jolloin kaikki henkilöt ovat ideoimassa samanaikaisesti. Tämä tutkimus keskittyy aivoriiheen, kun osallistujat ideoivat virtuaalisesti, mutta eriaikaisesti eli asynkronoidusti. Eriaikainen aivoriihi mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman osallistumisen, mikä madaltaa kynnystä menetelmän käyttöön.
Teoreettinen viitekehys muodostuu yksilön luovaan prosessiin vaikuttavista tekijöistä ja aivoriihimenetelmän teoriasta. Yrityksen liiketoimintaprosessien johtaminen asettaa kontekstin, milloin menetelmää on viisasta käyttää. Luovaan prosessiin vaikuttavat myös yksilökomponentit, motivaatio ja asiantuntijuus. Lisäksi käsitellään generatiivisen tekoälyn soveltamista luoviin tehtäviin, sillä teknologian vaikutus luovaan prosessiin ja divergenttiin, eli laajentavaan ajatteluun on tulevaisuudessa väistämätön. Teoreettisen viitekehyksen jälkeen työssä määritellään eriaikaiseen aivoriihimenetelmään soveltuva luovan prosessin vaiheistus.
Kehittämistyön perusteella muodostettua eriaikaista aivoriihimallia testattiin yksinkertaistettuna kansainvälisessä asiantuntijaorganisaatiossa. Osallistujat vastasivat prosessia arvioiviin kysymyksiin aivoriihen eri vaiheissa, jotka olivat ideoiden luominen, ideoiden kehittäminen ja ideoiden arviointi. Kysymyksillä mitattiin suhtautumista käsiteltävään ongelmaan, luottamusta syntyviin ideoihin ja luottamusta ideoiden viemisestä käytäntöön.
Tutkimuksen perusteella saadut huomiot yhdistettiin aiempaan tutkimuskirjallisuuteen, minkä jälkeen aivoriihimallista tehtiin kaksi uutta mallia. Toinen malli soveltuu organisaatioon, jossa tekoälytyökalujen hyödyntäminen ei ole mahdollista. Toisessa mallissa esitetään teknologian ja generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksia mallin toteuttamiseksi. Molemmat ehdotetuista malleista ovat mahdollisia jatkotutkimusten kohteita.
Aivoriihi on yksi tunnetuimmista yhteiskehittämiseen perustuvista menetelmistä luovan ajattelun stimuloimiseksi. Perinteinen verbaalinen aivoriihi ei kuitenkaan sovellu käytettäväksi matalalla kynnyksellä, sillä se vaatii usein fyysistä läsnäoloa toteutuspaikalla. Aivoriihi voidaan toteuttaa myös virtuaalisesti, jolloin kaikki henkilöt ovat ideoimassa samanaikaisesti. Tämä tutkimus keskittyy aivoriiheen, kun osallistujat ideoivat virtuaalisesti, mutta eriaikaisesti eli asynkronoidusti. Eriaikainen aivoriihi mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman osallistumisen, mikä madaltaa kynnystä menetelmän käyttöön.
Teoreettinen viitekehys muodostuu yksilön luovaan prosessiin vaikuttavista tekijöistä ja aivoriihimenetelmän teoriasta. Yrityksen liiketoimintaprosessien johtaminen asettaa kontekstin, milloin menetelmää on viisasta käyttää. Luovaan prosessiin vaikuttavat myös yksilökomponentit, motivaatio ja asiantuntijuus. Lisäksi käsitellään generatiivisen tekoälyn soveltamista luoviin tehtäviin, sillä teknologian vaikutus luovaan prosessiin ja divergenttiin, eli laajentavaan ajatteluun on tulevaisuudessa väistämätön. Teoreettisen viitekehyksen jälkeen työssä määritellään eriaikaiseen aivoriihimenetelmään soveltuva luovan prosessin vaiheistus.
Kehittämistyön perusteella muodostettua eriaikaista aivoriihimallia testattiin yksinkertaistettuna kansainvälisessä asiantuntijaorganisaatiossa. Osallistujat vastasivat prosessia arvioiviin kysymyksiin aivoriihen eri vaiheissa, jotka olivat ideoiden luominen, ideoiden kehittäminen ja ideoiden arviointi. Kysymyksillä mitattiin suhtautumista käsiteltävään ongelmaan, luottamusta syntyviin ideoihin ja luottamusta ideoiden viemisestä käytäntöön.
Tutkimuksen perusteella saadut huomiot yhdistettiin aiempaan tutkimuskirjallisuuteen, minkä jälkeen aivoriihimallista tehtiin kaksi uutta mallia. Toinen malli soveltuu organisaatioon, jossa tekoälytyökalujen hyödyntäminen ei ole mahdollista. Toisessa mallissa esitetään teknologian ja generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksia mallin toteuttamiseksi. Molemmat ehdotetuista malleista ovat mahdollisia jatkotutkimusten kohteita.