Emil Cedercreutzin pronssipatinoitujen reliefien materiaalitutkimus

Abstract

Tässä työssä tutkittiin Helsingissä Tieteiden talolla sijaitsevien Emil Cedercreutzin valmistamien kipsireliefien pronssipatinointia. Tavoitteena oli saada selville taiteilijan käyttämiä materiaaleja ja tekniikoita pronssipinnan imitoinnissa, jotta ne voitaisiin erottaa myöhemmistä restauroinneista. Teoksista otettiin näytteitä, jotka tutkittiin hyödyntäen XRF- ja FTIR-laitteistoja. Näytteistä valettiin poikkileikkaukset, jotka mikroskopoitiin. Sideaineita ja lakkoja etsittiin myös UV-fluoresenssin avulla. Referenssinäytteitä tutkittiin Harjavallassa Emil Cedercreutzin museon kokoelmissa olevista reliefeistä, jotta voitiin paremmin saada selville, oliko taiteilijalla tietty tunnistettava tapa tehdä pronssipatinointi. Kyseiset teokset olivat aikanaan olleet Tieteiden talolla.

Näytteet pyrittiin ottamaan autenttisilta pinnoilta, joilla ei olisi ollut korjauksia, mutta kaikkien teosten kohdalla tässä ei onnistuttu. Tieteiden Talon reliefit on valmistettu useiden eri vuosien aikana, ja asetettu näytteille tällöin kouluna toimineeseen rakennukseen pääosin vuosien 1925–1929 välillä. Tutkimuksen tuloksena saatiin selville, että Cedercreutz oli käyttänyt messinkiseoksia reliefien pintakäsittelyyn imitoidakseen pronssia. Teoksissa esiintyi jonkin verran myös muita metalleja kuten alumiinia ja rautaa, mutta näidenkin suhteet vaihtelivat teosten välillä, eivätkä olleet riippuvaisia esimerkiksi päämetalli kuparin määrästä teoksessa. Kipsin eristämiseen ennen pintakäsittelyn lisäämistä oli käytetty eri tuotteita, yleisimmin sellakkaa, mutta myös liimamaaleja parissa vanhemmassa teoksessa. Sideaineita ei valitettavasti saatu selville, sillä laitteet, joita analysointiin käytettiin, olivat läpivalaisevia eikä siten ollut mahdollista tutkia pintakäsittelyjä kerroksittain.

Tutkimuksessa hyödynnettiin empiirisiä tutkimusmenetelmiä kuten kenttä- ja laboratoriotutkimuksia, sekä historiatutkimusta Cedercreutzin aikakauden (1920–1930) muuhun tuotantoon ja mahdollisiin pintakäsittelyihin saatavilla olevan lähdemateriaalin perusteella. Näytefragmenteissa esiintynyt kipsi vääristi etenkin FTIR-analysaattorin avulla saatuja tuloksia tarjoamalla enimmikseen sulfaattipitoisia pigmenttejä, joita kaikissa teoksissa ei kuitenkaan todennäköisesti ollut.