Lastensuojeluilmoitusvelvollisuuden toteutuminen varhaiskasvatuksessa

Abstract

Opinnäytetyö käsittele lastensuojeluilmoitusvelvollisuutta varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyössä selvitettiin noudattaako erään kaupungin varhaiskasvatuksen henkilökunta lastensuojeluilmoitusvelvollisuutta sekä millaista tukea he tarvitsevat lastensuojeluilmoituksen tekoon.

Opinnäytetyö toteutettiin pääosin kvalitatiivisena tutkimuksena, joka sisälsi myös kvantitatiivisia kysymyksiä. Aineisto hankittiin sähköisen kyselylomakkeen avulla, joka lähetettiin yhteyshenkilön kautta sähköpostilla kaupungin varhaiskasvatuksen työntekijöille. Vastauksia kyselyyn saatiin 33. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sekä aineistolähteistä sisällönanalyysia että määrällistä analyysiä.

Aineistosta ilmeni, että kaikki vastaajat kokivat tunnistavansa tilanteet, joissa lastensuojeluilmoitus tulee tehdä. Kuitenkin puolet vastaajista oli jättänyt ilmoituksen tekemättä, vaikka he olivat asiaa miettineet. Aineiston perusteella monelta varhaiskasvatuksen työntekijältä puuttuu selkeä aihetta koskeva ohjeistus. Aineistosta selvisi, että päivitetty tieto aiheesta on tarpeen. Aineistosta nousivat esiin myös lait: tietoa haluttaisiin varhaiskasvatuksessa enemmän kuin sitä on lastensuojelusta oikeus antaa.

Tutkimuksen johtopäätöksenä voitiin todeta, että avointa yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun välillä tulisi lisätä. Varhaiskasvatukselle olisi hyödyksi lastensuojelun esittäytyminen sekä oleellisten ja ajankohtaisten asioiden läpikäyminen aika ajoin. Opinnäytetyön yhtenä tuloksena oli varhaiskasvatuksen käyttöön tuotettu selkeä, päivitetty ohjeistus lastensuojeluilmoituksen teosta.

The aim was to examine the obligation to report child protection in early childhood education. The purpose was to discern whether employees of the city complied with the obligation to report child protection in early childhood education and what kind of support they would need to make a child protection report.

Both qualitative and quantitative methods were applied in the study. The data were collected through a questionnaire sent to employees working at early childhood education of the city. Of the employees, 33 responded to it. The data were analysed using descriptive statistics as well as qualitative analyses.

All the respondents agreed that they recognized the situations in which a child protection report should be made. However, half of the respondents had not made the announcement, even though they had thought about it. The results revealed also the effect of the laws: early childhood education would need more information than the Child protection authorities are allowed to provide.

The study found that open cooperation between early childhood education and child protection should be increased. Based on the results of the study, a clear, updated guideline for making a child protection report was compiled for use in early childhood education. Further studies could be conducted on the subject, for example a qualitative study, how cooperation appears to child protection workers.