Kotimaan matkailun mahdollisuudet Suomen kansallispuistoissa

Abstract

Tässä opinnäytetyössä on lähtökohtana Suomen kansallispuistoihin suuntautunut kotimaan matkailu. Taustana työlle on tekijän pitkäaikainen kiinnostus aihetta kohtaan matkailualan ammattilaisena ja opiskelijana sekä aiheen kuuluminen vastuulliseen luontomatkailuun ja kestävän kehityksen matkailuun.

Tarkoituksena oli tutkia kävijöiden kiinnostuksen kohteita kansallispuistoissa erityisesti virkistyskäytön näkökulmasta. Tavoitteena oli löytää kehitettävää ja parannettavaa Suomen kansallispuistojen ominaisuuksissa ja palveluissa sekä syitä puistojen suosion epätasaiselle jakaantumiselle kävijämäärissä mitattuna. Opinnäytetyön pääongelmana oli ottaa selvää millaisia kotimaan matkailun ja virkistyskäytön mahdollisuuksia Suomen kansallispuistoilla on tarjottavanaan, sekä alaongelmina kuinka suomalaisia voisi houkutella vierailemaan useammissa kansallispuistoissa, mitä on syytä huomioida kansallispuistojen virkistyskäyttöä kehitettäessä, millaisia eroavaisuuksia on Suomen kansallispuistoilla kotimaan matkailua ja virkistyskäyttöä ajatellen ja miksi eräät kansallispuistot ovat suosittuja ja toiset rauhallisia kävijämääriensä suhteen.

Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin Suomen kansallispuistojen historiaa, kulttuurillista merkittävyyttä, puistojen virkistyskäytön merkityksiä ja mahdollisuuksia sekä Suomen eri osien kansallispuistojen erityispiirteitä. Tutkimus rajattiin koskemaan nimenomaan Suomen kansallispuistoja, eli se ei käsittele ulkomaisia kansallispuistoja eikä Suomen luonnonpuistoja ja muita luonnonsuojelu- ja virkistysalueita. Kohdejoukkona olivat kaikki kansallispuistoista ja niissä vierailuista kiinnostuneet Suomen asukkaat. Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus ja se toteutettiin Facebookin Kansallispuistot tutuiksi ja Lumoava luonto -nimisissä ryhmissä anonyymina Webropol -kyselynä. Kaikki kysymykset olivat monivalintakysymyksiä yhtä lukuun ottamatta, johon vastattiin Likertin asteikolla. Kysymysten tyypin mukaan joihinkin sallittiin vain yksi vastaus ja toisiin vapaavalintainen määrä vastauksia. Tutkimuksen otantaan kuuluivat kaikki edellä mainittujen Facebook-ryhmien jäsenet. Kysely tehtiin aikavälillä 18.-25.3.2024 ja se sai 195 vastaajaa.

Tutkimuskysely osoitti vastaajien olevan suurelta osin kansallispuistojen harrastajia ja aktiivikäyttäjiä, joilla oli ilmeisen hyvä tai jopa erinomainen tuntemus aihetta kohtaan. Suosituin vierailumuoto kansallispuistossa oli hyvin selvästi pidempi päiväkäynti ilman yöpymistä. Aktiviteeteista kansallispuistoissa oli eniten harrastettu retkeilyä, ruokailua/ruoanlaittoa, vaellusta, luontokuvausta ja uimista. Vähiten suosittuja aktiviteetteja olivat kalastus, meditaatio ja jooga. Haasteeksi tai esteeksi koettiin eniten kansallispuistojen liikakansoitus, turvattomuuden tunne muiden kävijöiden vuoksi ja kaukaisuus. Tutkimuksen perusteella kansallispuistojen virkistyskäytön palveluita voitaisiin edelleen kehittää ja samalla pyrkiä säilyttämään puistot mahdollisimman luonnontilaisina. Tällöin puhutaan nimenomaan kestävän kehityksen mukaisesta ja sen ehdoilla tapahtuvasta kotimaan luontomatkailun kehittämisestä.