Näin syntyy hyvä featurejuttu tuottajan ja freelancerin yhteistyönä
Haavisto-Kurki, Annika (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052816765
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052816765
Tiivistelmä
Vastuullinen journalismi haluaa tarjota lukijalle laadukkaan jutun, mutta pitkä feature on vaativa laji. Se vaatii toimittajan avuksi tuottajan sekä toimivaa yhteistyötä osapuolten välille. Tämän työn tavoitteena on selvittää, millä keinoin mahdollisimman hyvä featurejuttu syntyy.
Opinnäytetyö on rajattu koskemaan aikakauslehtiä, koska niissä tehdään paljon featurejournalismia ja käytetään tuottajan ammattinimikettä. Toimittajan rooliin tässä työssä on valittu freelancer, koska aikakauslehdissä heitä käytetään nykyään paljon. Nämä rajaukset on tehty myös siksi, että tämä tutkimus pyrkii avaamaan tuottajan työnkuvaa ja sitä, kuinka yhteistyö uuden freelancerin kanssa saa alkunsa. Tietoperustan keskeinen teos on Editointi aikakauslehdessä (Töyry, Räty & Kuisma 2008), johon tuodaan tuoreempia näkökulmia uudempien lähteiden avulla.
Kyseessä on laadullinen tutkimus, joka koostuu neljän tuottajan teemahaastatteluista. Tuottajat edustavat neljää eri aikakauslehteä, jotka kuuluvat kolmeen eri mediakonserniin. Heistä kaikki työskentelevät paljon freelancereiden kanssa. Haastattelut on toteutettu maalis-huhtikuussa 2024.
Tutkimuksen tuloksina nousi esiin, että featurejutun laatua parantavia tekijöitä ovat: vahva näkökulma kiinnostavaan aiheeseen, toteutustavan ennakkosuunnittelu, toimiva rakenne, tarinallisten keinojen käyttäminen sekä tekstin kielellisen laadun varmistaminen. Tuottajan ja toimittajan tärkeimmät yhteistyökohdat olivat jutun suunnittelu jo ennen kuin haastatteluja on tehty, sekä rakenteen ja sisällön kommentointi ensimmäisen juttuversion jälkeen.
Tuottajat kuvasivat toimenkuvaansa niin, että he toteuttavat lehtensä konseptia ja vastaavat kokonaisuudesta juttuprosessin alusta loppuun. He tekevät jutusta mahdollisimman hyvän toimien kirjoittajan ohjaajana ja kannustajana. Tuottajat kertoivat odottavansa uudelta freelancerilta juttutarjousta, joka sisältää erinomaisen juttuidean ja näkökulman, joka osoittaa kirjoittajan ymmärtävän, millainen juttu lehden konseptiin sopii.
Tutkimus herätti pohtimaan, että mitä enemmän lehti toimii printin varassa, sitä tarkemmin tuottaja ja toimittaja tekevät työtään lehtikonseptin ja tiettyjen juttupaikkojen ehdoilla, sekä niiden muodon ohjaamana. Mitä vahvemmin digitaaliset palvelut ohjaavat aikakauslehden tekemistä, sitä vapaampia juttujen muoto ja jopa sisältö ovat, ja juttuihin tuotetaan erilaista audiovisuaalista materiaalia.
Tuottajalla on joka tapauksessa merkittävä rooli hyvän featuren tekemisessä, vaikka perinteisesti vain toimittajan ja valokuvaajan nimet nousevat jutuissa esiin.
Opinnäytetyö on rajattu koskemaan aikakauslehtiä, koska niissä tehdään paljon featurejournalismia ja käytetään tuottajan ammattinimikettä. Toimittajan rooliin tässä työssä on valittu freelancer, koska aikakauslehdissä heitä käytetään nykyään paljon. Nämä rajaukset on tehty myös siksi, että tämä tutkimus pyrkii avaamaan tuottajan työnkuvaa ja sitä, kuinka yhteistyö uuden freelancerin kanssa saa alkunsa. Tietoperustan keskeinen teos on Editointi aikakauslehdessä (Töyry, Räty & Kuisma 2008), johon tuodaan tuoreempia näkökulmia uudempien lähteiden avulla.
Kyseessä on laadullinen tutkimus, joka koostuu neljän tuottajan teemahaastatteluista. Tuottajat edustavat neljää eri aikakauslehteä, jotka kuuluvat kolmeen eri mediakonserniin. Heistä kaikki työskentelevät paljon freelancereiden kanssa. Haastattelut on toteutettu maalis-huhtikuussa 2024.
Tutkimuksen tuloksina nousi esiin, että featurejutun laatua parantavia tekijöitä ovat: vahva näkökulma kiinnostavaan aiheeseen, toteutustavan ennakkosuunnittelu, toimiva rakenne, tarinallisten keinojen käyttäminen sekä tekstin kielellisen laadun varmistaminen. Tuottajan ja toimittajan tärkeimmät yhteistyökohdat olivat jutun suunnittelu jo ennen kuin haastatteluja on tehty, sekä rakenteen ja sisällön kommentointi ensimmäisen juttuversion jälkeen.
Tuottajat kuvasivat toimenkuvaansa niin, että he toteuttavat lehtensä konseptia ja vastaavat kokonaisuudesta juttuprosessin alusta loppuun. He tekevät jutusta mahdollisimman hyvän toimien kirjoittajan ohjaajana ja kannustajana. Tuottajat kertoivat odottavansa uudelta freelancerilta juttutarjousta, joka sisältää erinomaisen juttuidean ja näkökulman, joka osoittaa kirjoittajan ymmärtävän, millainen juttu lehden konseptiin sopii.
Tutkimus herätti pohtimaan, että mitä enemmän lehti toimii printin varassa, sitä tarkemmin tuottaja ja toimittaja tekevät työtään lehtikonseptin ja tiettyjen juttupaikkojen ehdoilla, sekä niiden muodon ohjaamana. Mitä vahvemmin digitaaliset palvelut ohjaavat aikakauslehden tekemistä, sitä vapaampia juttujen muoto ja jopa sisältö ovat, ja juttuihin tuotetaan erilaista audiovisuaalista materiaalia.
Tuottajalla on joka tapauksessa merkittävä rooli hyvän featuren tekemisessä, vaikka perinteisesti vain toimittajan ja valokuvaajan nimet nousevat jutuissa esiin.