Ryhmätoiminnoista saatavat hyödyt mielenterveyshoitotyössä.

Abstract

Ryhmäterapioiden ja -hoitojen merkitys osana kuntouttavaa mielenterveystyötä on merkittävä. Se on vaikuttavaa mutta myös kustannustehokasta, ryhmätoimintojen hyödyntäminen optimoi ja painottaa mielenterveystyön resursseja niin, että niistä voidaan saada hyötyjä yhteiskunnalle sekä mielenterveyskuntoutujille.

Opinnäytetyön tarkoitus on kuvata ryhmätoiminnoista saatavia hyötyjä mielenterveyshoitotyössä. Tavoitteena on tuottaa tutkittua, luotettavaa ja vertaisarvioitua tietoa ryhmämuotoisten toimintojen merkityksestä mielenterveyshoitotyössä. Opinnäytetyötä voidaan käyttää opetusmateriaalina Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoille.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston keruu tehtiin luotettavista tietokannoista ja mukaan valikoitiin vertaisarvioitua ja luotettavaa materiaalia. Materiaalin valintaa ohjasi ennalta suunnitellut sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Analysoitu materiaali oli suomen- ja englanninkielistä. Tiedonhaun jälkeen mukaan valikoitui yksitoista tutkimusta. Aineiston analyysi toteutettiin teemoittelun avulla, yksinkertaisista ilmaisuista muodostettiin alateemat. Alateemoista muodostui neljä pääteemaa, jotka ovat: kustannustehokkuus, hoidon laatu, elämänlaatua parantavat tekijät ja sosiaalinen tuki.

Tutkimustulosten mukaan ryhmähoito nähdään kustannustehokkaana ja optimaalisena keinona ohjata mielenterveystyönresursseja oikein. Kustannus-tehokkuutta lisää lyhyet ja vaikuttavat hoidot, jotka lyhentävät kokonaishoitoon käytettävää aikaa ja resursseja. Hoidon laatua paransi se, että ryhmätoimintojen ohjaajat ovat koulutettuja sekä ammattitaitoisia ja heillä on kokemusta mielenterveystyöstä. Koulutettuja ja ammattitaitoisia ryhmänohjaajia myös arvostettiin tutkimuksien tuloksissa. Elämänlaatua parantaviksi tekijöiksi tutkimuksista nousivat esille oireita vähentävät ja lievittävät tekijät, arjenhallintaa ja voimavaroja parantavat tekijät sekä itsetuntoa ja positiivista minä-kuvaa vahvistavat tekijät. Sosiaalisena tukena merkittävin tekijä tuloksissa oli vertaistuki ja sen tarjoama kuuluvuuden ja yhdenvertaisuuden tunne. Vertaistuki lisäsi myös turvallisuutta, luottamusta ja paransi itsetuntoa ryhmätoimintojen aikana sekä edisti niiden säilymistä. Tulevaisuudessa tutkimusta voisi tehdä kulutustehokkuudesta ja sen vaikuttavuudesta hoidon laatuun. Henkilöstön valmiudet ryhmähoitoihin ohjaamiseen ja hoidon oikea-aikaisuus ovat olennainen osa tätä. Myös vertaistuen vaikutuksia kuntoutujien toipumiseen ja sen vaikuttavuutta kokonaishoitoon olisi tärkeä tutkia tarkemmin.

Asiasanat: ryhmä, ryhmäterapia, ryhmähoito, mielenterveyshoitotyö