Työntekijöiden motivointi ja sitouttaminen turvallisuusalan keikkatyössä
Sirén, Annika (2024)
Sirén, Annika
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052816809
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052816809
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millä keinoilla keikkatyötä tekeviä työntekijöitä saataisiin tekemään vuoroja turvallisuusalan kohdeyritykselle. Tutkimuksen aihe on tärkeä, sillä rekrytointiprosessit ovat pitkiä ja kalliita yrityksille, ja hyvistä työntekijöistä on järkevää pitää kiinni. Tutkimus tehtiin suomalaiselle tapahtumaturvallisuuden palveluita tarjoavalle yritykselle, joka pysyy anonyyminä koko tutkimuksen läpi. Toimeksiantajalla oli tutkimuksen aloitushetkellä yli tuhat työntekijää, jotka eivät olleet joko tehneet yhtään vuoroa työohjeen allekirjoittamisen jälkeen tai olleet palanneet tekemään vuoroja ensimmäisen tehdyn työvuoron jälkeen.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin motivaatiota, työnantajamielikuvaa, työntekijäkokemusta, henkilöstön sitouttamista ja vastuullista työnantajuutta. Näiden aiheiden avulla pyrittiin saamaan laaja käsitys siitä, mitkä tekijät vaikuttavat työntekijän päätökseen hakea työvuoroihin. Aiheita lähestyttiin ensin yleisellä tasolla, ja siitä edettiin keikkatyötä koskevaan teoriaan. Tietoperustassa esiteltiin myös turvallisuusala ja keikkatyön ominaispiirteet. Teoreettisen viitekehyksen pohjalta luotiin kyselytutkimuksen kysymykset, ja lopuksi johtopäätöksissä tuloksia ja pohdintoja verrattiin teoriaosuuden havaintoihin.
Tutkimus toteutettiin sekä määrällisenä että laadullisena tutkimuksena monipuolisten ja luotettavien tutkimustulosten saavuttamiseksi. Tutkimus toteutettiin syksyn 2023 ja kevään 2024 välisenä aikana. Tutkimus rajattiin koskemaan aikaväliä 1/2022–11/2023. Maantieteellisesti työ koski koko Suomea, mutta sen pääpaino oli Etelä-Suomessa. Kohderyhmä rajattiin niihin henkilöihin, jotka olivat rajatulla aikavälillä tehneet joko yhden vuoron tai ei ollenkaan vuoroja. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa lähetettiin kyselytutkimus kaikille 1169 henkilölle, joista 172 vastasi kyselyyn, jolloin vastausprosentiksi muodostui 14,7 %. Kyselyn tulosten pohjalta laadittiin haastattelun kysymykset. Haastatteluihin osallistui 7 henkilöä, jotka olivat ilmoittautuneet vapaaehtoisiksi haastateltaviksi kyselytutkimuksen lopussa.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että isoin ja yleisin haaste oli se, että työntekijöillä ei ollut aikaa tai mahdollisuutta tehdä vuoroja esimerkiksi toisen työn tai opiskelun takia. Suurimmat haasteet koskivat aikaa ennen ensimmäistä työvuoroa, ei niinkään sen aikana tai sen jälkeen. Toimeksiantajalle laadittiin johtopäätösten ja tulosten perusteella kehitysehdotuksia, jotka tiivistettiin helppokäyttöiseksi oppaaksi. Oppaassa ehdotetaan esimerkiksi lyhyempien vuorojen tarjoamista, vuoroista laajemmin kertomista ja niiden mainostamista sekä erilaisia infotilaisuuksia ja -materiaaleja, jotka madaltaisivat kynnystä tulla vuoroon kiireisenkin arjen keskellä. Monelle keikkatyö olisi kuitenkin toivottu tapa tienata lisää rahaa sekä saada vastapainoa omalle päätyölleen.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin motivaatiota, työnantajamielikuvaa, työntekijäkokemusta, henkilöstön sitouttamista ja vastuullista työnantajuutta. Näiden aiheiden avulla pyrittiin saamaan laaja käsitys siitä, mitkä tekijät vaikuttavat työntekijän päätökseen hakea työvuoroihin. Aiheita lähestyttiin ensin yleisellä tasolla, ja siitä edettiin keikkatyötä koskevaan teoriaan. Tietoperustassa esiteltiin myös turvallisuusala ja keikkatyön ominaispiirteet. Teoreettisen viitekehyksen pohjalta luotiin kyselytutkimuksen kysymykset, ja lopuksi johtopäätöksissä tuloksia ja pohdintoja verrattiin teoriaosuuden havaintoihin.
Tutkimus toteutettiin sekä määrällisenä että laadullisena tutkimuksena monipuolisten ja luotettavien tutkimustulosten saavuttamiseksi. Tutkimus toteutettiin syksyn 2023 ja kevään 2024 välisenä aikana. Tutkimus rajattiin koskemaan aikaväliä 1/2022–11/2023. Maantieteellisesti työ koski koko Suomea, mutta sen pääpaino oli Etelä-Suomessa. Kohderyhmä rajattiin niihin henkilöihin, jotka olivat rajatulla aikavälillä tehneet joko yhden vuoron tai ei ollenkaan vuoroja. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa lähetettiin kyselytutkimus kaikille 1169 henkilölle, joista 172 vastasi kyselyyn, jolloin vastausprosentiksi muodostui 14,7 %. Kyselyn tulosten pohjalta laadittiin haastattelun kysymykset. Haastatteluihin osallistui 7 henkilöä, jotka olivat ilmoittautuneet vapaaehtoisiksi haastateltaviksi kyselytutkimuksen lopussa.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että isoin ja yleisin haaste oli se, että työntekijöillä ei ollut aikaa tai mahdollisuutta tehdä vuoroja esimerkiksi toisen työn tai opiskelun takia. Suurimmat haasteet koskivat aikaa ennen ensimmäistä työvuoroa, ei niinkään sen aikana tai sen jälkeen. Toimeksiantajalle laadittiin johtopäätösten ja tulosten perusteella kehitysehdotuksia, jotka tiivistettiin helppokäyttöiseksi oppaaksi. Oppaassa ehdotetaan esimerkiksi lyhyempien vuorojen tarjoamista, vuoroista laajemmin kertomista ja niiden mainostamista sekä erilaisia infotilaisuuksia ja -materiaaleja, jotka madaltaisivat kynnystä tulla vuoroon kiireisenkin arjen keskellä. Monelle keikkatyö olisi kuitenkin toivottu tapa tienata lisää rahaa sekä saada vastapainoa omalle päätyölleen.