Glasgow´n kooma-asteikon käyttöä edistävät ja estävät tekijät neurokirurgisessa ja neurologisessa hoitotyössä
Aftab, Saara; Salimi, Shana (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052816828
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052816828
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa tietoa Glasgow’n kooma-asteikon käyttöä edistävistä ja estävistä tekijöistä neurokirurgisessa sekä neurologisessa hoitotyössä. Tavoitteena on vahvistaa hoitohenkilökunnan osaamista Glasgow’n kooma-asteikosta, sekä tehostaa sen käyttöä. Opinnäytetyö toimeksiantajana toimii Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS).
Opinnäytetyössä hyödynnettiin narratiivista kirjallisuuskatsaus menetelmää (n=13). Julkaisut analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Sairaanhoitajien Glasgow'n kooma-asteikon osaaminen oli vaihtelevaa ja heikkoa, mikä korostaa lisäkoulutuksen tarvetta. GCS-asteikko on rajoittunut ennustamaan potilaan tilaa, erityisesti intuboituneilla, afaattisilla ja vakavasti loukkaantuneilla potilailla. Asteikon käytössä havaittiin sekaannuksia ja epätarkkuuksia, mikä voi vaarantaa potilasturvallisuuden. Lisäksi asteikko ei sovellu kaikille potilasryhmille, kuten lapsille ja anestesia-aineita saaneille, mikä edellyttää vaihtoehtoisia arviointimenetelmiä ja jatkotutkimusta. Kielelliset erot ovat myös esteitä pisteytyksessä, jotka voidaan ratkaista lisäämällä kielellistä koulutusta sekä sanastoa.
Opinnäytetyössä hyödynnettiin narratiivista kirjallisuuskatsaus menetelmää (n=13). Julkaisut analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Sairaanhoitajien Glasgow'n kooma-asteikon osaaminen oli vaihtelevaa ja heikkoa, mikä korostaa lisäkoulutuksen tarvetta. GCS-asteikko on rajoittunut ennustamaan potilaan tilaa, erityisesti intuboituneilla, afaattisilla ja vakavasti loukkaantuneilla potilailla. Asteikon käytössä havaittiin sekaannuksia ja epätarkkuuksia, mikä voi vaarantaa potilasturvallisuuden. Lisäksi asteikko ei sovellu kaikille potilasryhmille, kuten lapsille ja anestesia-aineita saaneille, mikä edellyttää vaihtoehtoisia arviointimenetelmiä ja jatkotutkimusta. Kielelliset erot ovat myös esteitä pisteytyksessä, jotka voidaan ratkaista lisäämällä kielellistä koulutusta sekä sanastoa.