Kokemuksia kosketuksen käytöstä toimintaterapeutin työssä
Alanne, Jukka; Andersson, Caroline (2024)
Alanne, Jukka
Andersson, Caroline
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716363
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716363
Tiivistelmä
Toimintaterapeutti on kuntoutusalan ammattilainen, joka työskentelee vuorovaikutuksessa asiakkaan sekä heidän läheistensä kanssa. Toimintaterapeutti käyttää työssään tunne- ja vuorovaikutustaitoja, joihin voi kuulua kosketuksen käyttäminen.
Opinnäytetyössä selvitettiin miten toimintaterapeutit hyödyntävät kosketusta omassa työssään, minkä-laiset tekijät vaikuttavat kosketukseen, huomioiko toimintaterapeutti asiakkaan kulttuurisen taustan ja onko työura vaikuttanut koskettamisen käyttämiseen. Tavoitteena oli saada selkeä kokonaiskuva siitä, kuinka toimintaterapeutit työssään kosketusta käyttävät ja kuinka he itse kokevat kosketuksen käyttä-misen. Tiedon lisääminen koskettamisesta on tärkeää, sillä tutkimustietoa kosketuksen käyttämisestä toimintaterapeutin työssä ei juurikaan löytynyt suomenkielisistä tai kansainvälisistä tietokannoista. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jotta pystyttiin selvittämään toimintaterapeuttien näkemyksiä ja kokemuksia koskettamisesta heidän työssään. Opinnäytetyön aineistonkeruu toteutettiin ryhmäteemahaastatteluina eräällä hyvinvointialueella työskenteleville toimintaterapeuteille. Ryh-mäteemahaastatteluiden materiaali analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustulokset osoittivat, että toimintaterapeutit käyttävät työssään paljon kosketusta, kuitenkin vaihdellen asiakasryhmän mukaan. Koskettamisen käyttäminen on yksilöllistä ja riippuu erilaisista ti-lannesidonnaisista tekijöistä. Kosketuksen koettiin olevan osa asiakkaan ja toimintaterapeutin välistä vuorovaikutusta. Koskettamisella todettiin toimintaterapeutin työssä olevan aina jokin tavoite, se voi olla asiakkaan ohjaaminen, käden liikelaajuuksien arviointi tai asiakkaan lohduttaminen empaattista kosketusta käyttäen. Koskettamisen ajateltiin olevan arviointiväline, jonka avulla toimintaterapeutti saa tietoa asiakkaan toimintakyvystä. Asiakkaan suhtautuminen toimintaterapeutin kosketukseen on aina yksilöllistä, kuten myös kosketuksesta mahdollisesti aiheutuvan kivun kokemus. Toimintatera-peutit ennakoivat ja mukauttavat kosketusta yksilöllisesti asiakkaan tilanteeseen sopivaksi ottaen huo-mioon kulttuuriset tekijät. Toimintaterapeutit kokivat työkokemuksen tuoneen varmuutta ja rohkeutta kosketuksen käyttämiseen heidän työssään.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää toimintaterapian koulutuksessa sekä työpaikoilla osana henki-lökunnan ammattitaidon vahvistamista. Toimintaterapeutin työssään käyttämää kosketusta olisi tar-peen tutkia vielä tarkemmin esimerkiksi psykiatristen asiakkaiden kohdalla. Occupational therapist is a health care professional who supports the client in their everyday life. The work of occupational therapist consists of interaction with the client and, if needed, their families. Occupational therapist uses emotional and social interaction skills in their work, which may include also touching.
The aim of this thesis was to establish how occupational therapists use touch in their work, which fac-tors affect the touch, does the occupational therapist take into account the cultural background of the client and has the work career of the therapist impacted the use of touch. The aim was to acquire a clear understanding of how occupational therapists use touch in their work and how they themselves experience the use of touch. Increasing the knowledge on touch is important since there was practi-cally no research found on the use of touch in occupational therapy in the Finnish or international research databases. The research was carried out as qualitative research to map out the insights and experiences of occupational therapists regarding touch in their work. The data collection of the thesis was carried out as focused group interviews with occupational therapists working in one of the Fin-land’s wellbeing services county. The material from the focused group interviews was analyzed with data-driven content analysis.
The results showed that occupational therapists use a lot of touch in their work, depending on the client group, however. The use of touch is individualistic and depends on different situational factors. Touching was seen as being part of the interaction between the client and the occupational therapist. Touching was found to always have a goal in the work of the occupational therapist, whether it be guiding the client, assessing the range of motion of the client’s hand or consoling the client using em-pathetic touch. Touching was seen as an assessment tool for the occupational therapist to assess the functional ability of the client. The client’s reaction to the therapist’s touch is always individualistic, including the possible feeling of pain resulting from the touch. Occupational therapists prepare for and adjust the touching to match with the client’s situation, taking into account also cultural aspects. Occupational therapists found that previous work experience built confidence and courage to the use of touch in their work.
The results of the thesis can be utilized in occupational therapy training and in workplace to strength-en the professional skills of the staff. The use of touch in occupational therapy should be further stud-ied e. g. with psychiatric patients.
Opinnäytetyössä selvitettiin miten toimintaterapeutit hyödyntävät kosketusta omassa työssään, minkä-laiset tekijät vaikuttavat kosketukseen, huomioiko toimintaterapeutti asiakkaan kulttuurisen taustan ja onko työura vaikuttanut koskettamisen käyttämiseen. Tavoitteena oli saada selkeä kokonaiskuva siitä, kuinka toimintaterapeutit työssään kosketusta käyttävät ja kuinka he itse kokevat kosketuksen käyttä-misen. Tiedon lisääminen koskettamisesta on tärkeää, sillä tutkimustietoa kosketuksen käyttämisestä toimintaterapeutin työssä ei juurikaan löytynyt suomenkielisistä tai kansainvälisistä tietokannoista. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jotta pystyttiin selvittämään toimintaterapeuttien näkemyksiä ja kokemuksia koskettamisesta heidän työssään. Opinnäytetyön aineistonkeruu toteutettiin ryhmäteemahaastatteluina eräällä hyvinvointialueella työskenteleville toimintaterapeuteille. Ryh-mäteemahaastatteluiden materiaali analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustulokset osoittivat, että toimintaterapeutit käyttävät työssään paljon kosketusta, kuitenkin vaihdellen asiakasryhmän mukaan. Koskettamisen käyttäminen on yksilöllistä ja riippuu erilaisista ti-lannesidonnaisista tekijöistä. Kosketuksen koettiin olevan osa asiakkaan ja toimintaterapeutin välistä vuorovaikutusta. Koskettamisella todettiin toimintaterapeutin työssä olevan aina jokin tavoite, se voi olla asiakkaan ohjaaminen, käden liikelaajuuksien arviointi tai asiakkaan lohduttaminen empaattista kosketusta käyttäen. Koskettamisen ajateltiin olevan arviointiväline, jonka avulla toimintaterapeutti saa tietoa asiakkaan toimintakyvystä. Asiakkaan suhtautuminen toimintaterapeutin kosketukseen on aina yksilöllistä, kuten myös kosketuksesta mahdollisesti aiheutuvan kivun kokemus. Toimintatera-peutit ennakoivat ja mukauttavat kosketusta yksilöllisesti asiakkaan tilanteeseen sopivaksi ottaen huo-mioon kulttuuriset tekijät. Toimintaterapeutit kokivat työkokemuksen tuoneen varmuutta ja rohkeutta kosketuksen käyttämiseen heidän työssään.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää toimintaterapian koulutuksessa sekä työpaikoilla osana henki-lökunnan ammattitaidon vahvistamista. Toimintaterapeutin työssään käyttämää kosketusta olisi tar-peen tutkia vielä tarkemmin esimerkiksi psykiatristen asiakkaiden kohdalla.
The aim of this thesis was to establish how occupational therapists use touch in their work, which fac-tors affect the touch, does the occupational therapist take into account the cultural background of the client and has the work career of the therapist impacted the use of touch. The aim was to acquire a clear understanding of how occupational therapists use touch in their work and how they themselves experience the use of touch. Increasing the knowledge on touch is important since there was practi-cally no research found on the use of touch in occupational therapy in the Finnish or international research databases. The research was carried out as qualitative research to map out the insights and experiences of occupational therapists regarding touch in their work. The data collection of the thesis was carried out as focused group interviews with occupational therapists working in one of the Fin-land’s wellbeing services county. The material from the focused group interviews was analyzed with data-driven content analysis.
The results showed that occupational therapists use a lot of touch in their work, depending on the client group, however. The use of touch is individualistic and depends on different situational factors. Touching was seen as being part of the interaction between the client and the occupational therapist. Touching was found to always have a goal in the work of the occupational therapist, whether it be guiding the client, assessing the range of motion of the client’s hand or consoling the client using em-pathetic touch. Touching was seen as an assessment tool for the occupational therapist to assess the functional ability of the client. The client’s reaction to the therapist’s touch is always individualistic, including the possible feeling of pain resulting from the touch. Occupational therapists prepare for and adjust the touching to match with the client’s situation, taking into account also cultural aspects. Occupational therapists found that previous work experience built confidence and courage to the use of touch in their work.
The results of the thesis can be utilized in occupational therapy training and in workplace to strength-en the professional skills of the staff. The use of touch in occupational therapy should be further stud-ied e. g. with psychiatric patients.