Ekososiaalisuuden kokemuksia perhetyössä: kestävää sosiaalipalvelua

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten ekososiaalisuuden käsite näyttäytyy perhetyön palveluiden piirissä ja millä tavalla kestävyyden näkökulma ilmenee työntekijöiden arvomaailmassa. Opinnäytetyössä pyrittiin vastaamaan kysymyksiin, miten ekososiaalinen kestävyys näkyy työntekijöiden arvoissa sekä miten ekososiaalisuus näyttäytyy perhetyössä työntekijöiden kertomana. Opinnäytetyössä ekososiaaliset aiheet liitettiin sosiaalihuoltolain mukaiseen perhetyöhön. Opinnäytetyö toteutettiin yhdessä Helsingin kaupungin sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön yksikön kanssa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön yksikön työntekijöitä. Haastatteluja toteutettiin yhteensä neljä. Tutkimusaineiston analysoinnissa hyödynnettiin teemoittelua. Tutkimuksen teoreettinen pohja rakentui ilmastonmuutokseen liittyvästä kestävästä kehityksestä, ekososiaalisuudesta, sosiaalialan näkökulmasta ilmastonmuutokseen sekä sosiaalihuoltolain mukaisesta perhetyöstä. Tutkimuksen tuloksista nousi työntekijöiden ekososiaalisten arvojen osalta neljä eri alateemaa, kuluttaminen, tasa-arvo ja heikomman puolustaminen, luonnon ja ympäristön merkitys sekä kaikkien vastuu ja oman työn vaikutukset. Ekososiaalisuuden osalta perhetyössä alateemoiksi nousi omat valinnat, työn tarjoamat mahdollisuudet sekä haasteet ekososiaalisuudelle. Tutkimuksen aineistosta on nostettu tutkimuskysymyksiin vastaavien tulosten lisäksi kehitysideoita ekososiaalisuuden lisäämiseksi perhetyössä. Tutkimuksen tulosten perusteella sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön työntekijöiden arvoissa näkyy ekososiaalisia teemoja ja työntekijöiden arvomaailma heijastuu myös työhön. Siviilielämän arvot eivät kuitenkaan päässeet toteutumaan aina perhetyön arjessa. Työntekijöiden kertomana perhetyössä on tunnistettavissa ekososiaalisia teemoja, mutta ekososiaalisuuteen liittyen tunnistettiin myös haasteita työn luonteen ja rakenteiden suhteen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää paitsi yhteistyökumppanin, sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön kehittämisessä ekososiaalisempaan suuntaan, myös kaupungin kestävän kehityksen koulutusten suunnittelussa.