Janakkalan kunnan sisäilma-asioiden käsittelyn toimintamallin suunnittelu ja käyttöönotto
Stenberg, Heidi (2024)
Stenberg, Heidi
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716071
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716071
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia Janakkalan kunnalle toimintamalli, joka ohjaa sisäilma-asioiden selvitystä. Lisäksi osana opinnäytetyötä on toimintamalli otettu myös käyttöön. Keskeisiä ongelmia sisäilma-asioita selvittäessä oli muun muassa se, kuinka sisäilmaa koskevat asiat dokumentoidaan? Mitkä ovat eri toimijoiden vastuualueet? Kuinka sisäilmaongelmista ilmoitetaan? Miten toimitaan viestinnän suhteen? Mitkä ovat sisäilmatyöryhmän kokouskäytänteet?
Teoriaosuus koostuu viidestä luvusta, joiden sisältö on toiminut ohjaavana osana sisäilma-asioiden toimintamallin laatimista. Luvuissa käsitellään sisäilmastoa koskevia määräyksiä, sisäilma-asioiden selvitystä yleisesti kunnissa, sisäilmaviestintää sekä terveydensuojeluviranomaisen merkitystä sisäilma-asioiden selvityksessä. Lähteinä opinnäytetyössä on toiminut sähköiset verkkosivut, kuten valtioneuvoston Terveet tilat 2028 –ohjelma, sisäilmayhdistys ry sekä Allergia-, Iho-, ja Astmaliitto. Terveydensuojeluviranomaisen merkitys sisäilma-asioiden hoidossa perustuu terveydensuojeluviranomaisen Keijo Paakkunaisen haastatteluun, jonka toteutin osana opinnäytetyötä.
Opinnäytetyön tuloksena on toimintamalli, joka helpottaa sisäilma-asioiden selvitystä, koska jokaisella selvitysprosessiin liittyvällä henkilöllä on selkeä tietämys omasta vastuualueestaan. Sisäilmatyöryhmän kokoukset järjestetään kahdesti vuodessa, ja aina edellisen kokouksen päätteeksi sovitaan seuraavan kokouksen ajankohta, jolloin kokouksia ei jää pitämättä. Kokouksia on järjestetty kahdesti opinnäytetyön laatimisen aikana. Asioiden dokumentointi on ratkaistu Granlund Manager kiinteistöjohtamisen ohjelmiston avulla. Toimintamallista on laadittu mahdollisimman selkeä, ja siinä on pyritty ottaa huomioon esimerkiksi Janakkalan kunnan resurssit asioiden hoitamisen suhteen.
Teoriaosuus koostuu viidestä luvusta, joiden sisältö on toiminut ohjaavana osana sisäilma-asioiden toimintamallin laatimista. Luvuissa käsitellään sisäilmastoa koskevia määräyksiä, sisäilma-asioiden selvitystä yleisesti kunnissa, sisäilmaviestintää sekä terveydensuojeluviranomaisen merkitystä sisäilma-asioiden selvityksessä. Lähteinä opinnäytetyössä on toiminut sähköiset verkkosivut, kuten valtioneuvoston Terveet tilat 2028 –ohjelma, sisäilmayhdistys ry sekä Allergia-, Iho-, ja Astmaliitto. Terveydensuojeluviranomaisen merkitys sisäilma-asioiden hoidossa perustuu terveydensuojeluviranomaisen Keijo Paakkunaisen haastatteluun, jonka toteutin osana opinnäytetyötä.
Opinnäytetyön tuloksena on toimintamalli, joka helpottaa sisäilma-asioiden selvitystä, koska jokaisella selvitysprosessiin liittyvällä henkilöllä on selkeä tietämys omasta vastuualueestaan. Sisäilmatyöryhmän kokoukset järjestetään kahdesti vuodessa, ja aina edellisen kokouksen päätteeksi sovitaan seuraavan kokouksen ajankohta, jolloin kokouksia ei jää pitämättä. Kokouksia on järjestetty kahdesti opinnäytetyön laatimisen aikana. Asioiden dokumentointi on ratkaistu Granlund Manager kiinteistöjohtamisen ohjelmiston avulla. Toimintamallista on laadittu mahdollisimman selkeä, ja siinä on pyritty ottaa huomioon esimerkiksi Janakkalan kunnan resurssit asioiden hoitamisen suhteen.