Sosionomin osaamisen tunnistaminen kehitysvamma-alan ohjaustyössä
Mattila, Jenni (2024)
Mattila, Jenni
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052816672
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052816672
Tiivistelmä
Kehitysvamma-alan ohjaustyössä työskentelee henkilöitä hyvin erilaisilla koulutustaustoilla, heidän joukossaan myös sosionomeja. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, mikä on juuri sosionomin erityisosaaminen kehitysvamma-alan ohjaustyössä. Tavoitteena oli luoda selvitys, jossa tunnistetaan ja sanoitetaan tämä osaaminen. Tarkoituksena oli lisätä sosionomin arvostusta työmarkkinoilla ja työyhteisöissä.
Kehitysvammaisuus merkitsee, että kehitysvammaisella henkilöllä on haasteita ymmärtämisessä, uuden oppimisessa sekä tiedon soveltamisessa. Lääketieteellisesti kehitysvamma jaetaan neljään eri luokkaan: lievä, keskivaikea, vaikea ja syvä kehitysvammaisuus. Diagnostisen määrittelyn lisäksi henkilön kykyjä ja tuentarvetta voidaan kuvata laajemmin toimintakyvyn arvioinnin avulla.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja yksilöhaastatteluja. Ne toteutettiin Zoomin välityksellä. Haastateltavina oli neljä sosionomia, jotka olivat työskennelleet vähintään vuoden verran kehitysvamma-alan ohjaustyössä. Haastattelut litteroitiin osittain kirjakielisinä ilman tunnistetietoja. Johtopäätökset muodostettiin aineiston analyysin avulla.
Tulosten mukaan yksi suurimmista sosionomien vahvuuksista on kyky perustaa arjen ohjaustavat ja -valinnat tutkittuun tietoon. Toinen suuri teema oli sosionomien generalismi ja mukautuvuus vaadittaviin tehtäviin. Lisäksi esiin nousi sosionomien asiakaslähtöinen työskentely, verkostotyön osaaminen ja kyky laajoihin tai erityistä tarkkuutta vaativiin kirjalliseen tehtäviin. Kehitysvamma-alan veto- ja pitovoiman lisäämiseksi työnantajien tulisi huolehtia, että sosionomin työnkuva on luotu nimenomaan sosiaalityön viitekehykseen. Mahdollisuus hyödyntää omia mielenkiinnonkohteita, elämänkokemusta ja omaa persoonallisuutta työtehtävissä lisää työn mielekkyyttä ja täten alan veto- ja pitovoimaa. Myös palkkaus tulisi suhteuttaa koulutustasoon. Vammaiset ovat maailman syrjityin ihmisryhmä, ja tätä taustaa vasten on selvä, että alalla tarvittaisiin monenlaista osaamista, uusia näkökulmia ja vanhojen asenteiden ravistelua.
Kehitysvammaisuus merkitsee, että kehitysvammaisella henkilöllä on haasteita ymmärtämisessä, uuden oppimisessa sekä tiedon soveltamisessa. Lääketieteellisesti kehitysvamma jaetaan neljään eri luokkaan: lievä, keskivaikea, vaikea ja syvä kehitysvammaisuus. Diagnostisen määrittelyn lisäksi henkilön kykyjä ja tuentarvetta voidaan kuvata laajemmin toimintakyvyn arvioinnin avulla.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja yksilöhaastatteluja. Ne toteutettiin Zoomin välityksellä. Haastateltavina oli neljä sosionomia, jotka olivat työskennelleet vähintään vuoden verran kehitysvamma-alan ohjaustyössä. Haastattelut litteroitiin osittain kirjakielisinä ilman tunnistetietoja. Johtopäätökset muodostettiin aineiston analyysin avulla.
Tulosten mukaan yksi suurimmista sosionomien vahvuuksista on kyky perustaa arjen ohjaustavat ja -valinnat tutkittuun tietoon. Toinen suuri teema oli sosionomien generalismi ja mukautuvuus vaadittaviin tehtäviin. Lisäksi esiin nousi sosionomien asiakaslähtöinen työskentely, verkostotyön osaaminen ja kyky laajoihin tai erityistä tarkkuutta vaativiin kirjalliseen tehtäviin. Kehitysvamma-alan veto- ja pitovoiman lisäämiseksi työnantajien tulisi huolehtia, että sosionomin työnkuva on luotu nimenomaan sosiaalityön viitekehykseen. Mahdollisuus hyödyntää omia mielenkiinnonkohteita, elämänkokemusta ja omaa persoonallisuutta työtehtävissä lisää työn mielekkyyttä ja täten alan veto- ja pitovoimaa. Myös palkkaus tulisi suhteuttaa koulutustasoon. Vammaiset ovat maailman syrjityin ihmisryhmä, ja tätä taustaa vasten on selvä, että alalla tarvittaisiin monenlaista osaamista, uusia näkökulmia ja vanhojen asenteiden ravistelua.