Liiketoiminnan perustutkinnon taloushallinnon koulutuksen kehittämistarpeet työelämän edustajien näkökulmasta
Aho, Susanne (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052816876
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052816876
Tiivistelmä
Tämä tutkimuspainotteinen opinnäytetyö käsittelee ammatillisen oppilaitoksen liiketoiminnan perustutkinnon taloushallinnon koulutuksen kehittämistarpeita työelämän edustajien näkökulmasta. Työn tavoitteena on selvittää, kuinka taloushallinnon koulutusta tulisi kehittää, jotta se vastaisi paremmin työelämän vaatimuksia.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin laadullinen tapaustutkimus. Tarkastelun kohteena oli ammatillisen oppilaitoksen liiketoiminnan perustutkinnon taloushallinnon koulutuksen työelämälähtöisyyden toteutuminen ja sen kehittäminen. Teoreettinen viitekehys muodostui taloushallinnon muuttuvasta työelämästä ja ammatillisesta koulutuksesta. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja, joissa haastateltiin taloushallinnon työpaikkojen edustajia.
Tulokset osoittavat, että opiskelijoiden laaja-alaisen osaamisen varmistaminen on tärkeää. Koulutuksessa tulee kiinnittää huomioita kirjanpidon perusteiden opetuksen lisäksi Excelin käyttöön, tiedonhakuun sekä asiakaspalvelutaitojen kehittämiseen. Työpaikat puolestaan ovat valmiita opettamaan työpaikalla käytettävät ohjelmat. Työpaikalla järjestettävä koulutus, kuten koulutus- ja oppisopimukset, nähdään hyvänä ja toimivana yhteistyömuotona oppilaitosten kanssa. Myös tutkinnon suorittaminen työpaikoilla koetaan hyvänä ja työelämälähtöisenä tapana. Opiskelijoihin ja heidän työpaikkaohjaukseen panostetaan työvoimapulasta kärsivällä alalla. Ihanteellinen työelämäjakson kesto on noin kuusi kuukautta, mikä mahdollistaa parhaat tulokset opiskelijoiden tutkinnon suorittamisen ja työllistymisen kannalta. Todellista työelämälähtöisyyttä on tarjota opiskelijoille sellaista osaamista, jolla on työelämässä tarvetta ja kysyntää.
Kehittämisehdotuksina esitetään Junior KLT ja PHT-tasotestien huomioiminen koulutuksissa. Lisäksi oppilaitosyhteistyötä tulee kehittää lisäämällä oppilaitos- ja valmistuneiden opiskelijoiden vierailuja. Työelämäjaksojen pituudeksi suositellaan noin kuusi kuukautta, ja niiden alkamisajankohta tulee ottaa huomioon koulutuksen suunnittelussa. Työpaikkaohjaajille pitää tarjota tukea sekä työelämää pitää informoida muuttuneista tutkinnon perusteista ja oppilaitoksen rahoitukseen vaikuttavista työpaikkakyselyistä.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin laadullinen tapaustutkimus. Tarkastelun kohteena oli ammatillisen oppilaitoksen liiketoiminnan perustutkinnon taloushallinnon koulutuksen työelämälähtöisyyden toteutuminen ja sen kehittäminen. Teoreettinen viitekehys muodostui taloushallinnon muuttuvasta työelämästä ja ammatillisesta koulutuksesta. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja, joissa haastateltiin taloushallinnon työpaikkojen edustajia.
Tulokset osoittavat, että opiskelijoiden laaja-alaisen osaamisen varmistaminen on tärkeää. Koulutuksessa tulee kiinnittää huomioita kirjanpidon perusteiden opetuksen lisäksi Excelin käyttöön, tiedonhakuun sekä asiakaspalvelutaitojen kehittämiseen. Työpaikat puolestaan ovat valmiita opettamaan työpaikalla käytettävät ohjelmat. Työpaikalla järjestettävä koulutus, kuten koulutus- ja oppisopimukset, nähdään hyvänä ja toimivana yhteistyömuotona oppilaitosten kanssa. Myös tutkinnon suorittaminen työpaikoilla koetaan hyvänä ja työelämälähtöisenä tapana. Opiskelijoihin ja heidän työpaikkaohjaukseen panostetaan työvoimapulasta kärsivällä alalla. Ihanteellinen työelämäjakson kesto on noin kuusi kuukautta, mikä mahdollistaa parhaat tulokset opiskelijoiden tutkinnon suorittamisen ja työllistymisen kannalta. Todellista työelämälähtöisyyttä on tarjota opiskelijoille sellaista osaamista, jolla on työelämässä tarvetta ja kysyntää.
Kehittämisehdotuksina esitetään Junior KLT ja PHT-tasotestien huomioiminen koulutuksissa. Lisäksi oppilaitosyhteistyötä tulee kehittää lisäämällä oppilaitos- ja valmistuneiden opiskelijoiden vierailuja. Työelämäjaksojen pituudeksi suositellaan noin kuusi kuukautta, ja niiden alkamisajankohta tulee ottaa huomioon koulutuksen suunnittelussa. Työpaikkaohjaajille pitää tarjota tukea sekä työelämää pitää informoida muuttuneista tutkinnon perusteista ja oppilaitoksen rahoitukseen vaikuttavista työpaikkakyselyistä.