Hoitohenkilökunnan valmiudet digipalveluiden käyttäjinä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Hansten, Satu; Mäki, Jaana (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052816951
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052816951
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on osa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hanketta, ja tarkoituksena oli selvittää Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen perusterveydenhuollon hoitohenkilöstön valmiuksia digipalveluiden käyttäjinä. Hankkeen aikana on käynnistynyt Digialusta-projekti, johon opinnäytetyömme linkittyy. Digialusta- projektin tarkoituksena on kerätä yhteen ja yhdenmukaistaa kaikki Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen perusterveydenhuollon digipalvelut saman verkko-osoitteen alle, jotta jatkossa digipalvelut olisivat helpommin asiakkaiden tavoitettavissa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada käsitys sote-keskusten vastaanotoilla työskentelevän henkilöstön asenteista ja taidoista sekä mahdollisesta lisäkoulutuksen tarpeesta digipalveluiden käyttäjinä. Tutkimuskysymyksiä olivat: Miten hoitohenkilökunta kokee digitaalisten palveluiden käyttämisen päivittäisessä työssään? Tarvitaanko mahdollista lisäkoulutusta digitaalisten palveluiden käytöstä?
Kvantitatiivinen tutkimus toteutettiin keväällä 2024 Webropol-kyselynä. Vastauksia saatiin kolmen viikon aikana 52. Kohderyhmäksi valikoitui hyvinvointialueen sote-keskuksissa työskentelevä perusterveydenhuollon hoitohenkilökunta. Mukaan otettiin myös suunterveydenhuollon hoitohenkilöstö. Tarkoituksena oli saada mahdollisimman laaja otanta digitaalisia palveluja työssään käyttävistä hoitajista.
Tutkimuksen lopputuloksena voidaan todeta, että digitaaliset palvelut sosiaali- ja terveysalalla ovat vielä aika alkuvaiheessa, joka heijastuu hoitohenkilökunnan valmiuksiin. Lisäkoulutusta tarvitaan sekä digitaalisten ohjelmistojen tehokkaaseen käyttöön että asiakkaiden kohtaamiseen digitaalisessa hoitoympäristössä. Henkilökunta tarvitsee myös lisää resursseja digitaalisten palveluiden käyttöön päivittäisessä työssään, kunnes ohjelmistot ovat yhteensopivia. Kiireessä tehty manuaalinen tiedonsiirto lisää inhimillisten virheiden riskiä vaarantaen potilasturvallisuuden. Tämä heikentää myös hoitohenkilökunnan työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Tiedonkulkua ja palveluiden yhdenmukaistamista tulee tehostaa, jolloin käyttäjäkokemus muuttuu positiivisemmaksi.
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada käsitys sote-keskusten vastaanotoilla työskentelevän henkilöstön asenteista ja taidoista sekä mahdollisesta lisäkoulutuksen tarpeesta digipalveluiden käyttäjinä. Tutkimuskysymyksiä olivat: Miten hoitohenkilökunta kokee digitaalisten palveluiden käyttämisen päivittäisessä työssään? Tarvitaanko mahdollista lisäkoulutusta digitaalisten palveluiden käytöstä?
Kvantitatiivinen tutkimus toteutettiin keväällä 2024 Webropol-kyselynä. Vastauksia saatiin kolmen viikon aikana 52. Kohderyhmäksi valikoitui hyvinvointialueen sote-keskuksissa työskentelevä perusterveydenhuollon hoitohenkilökunta. Mukaan otettiin myös suunterveydenhuollon hoitohenkilöstö. Tarkoituksena oli saada mahdollisimman laaja otanta digitaalisia palveluja työssään käyttävistä hoitajista.
Tutkimuksen lopputuloksena voidaan todeta, että digitaaliset palvelut sosiaali- ja terveysalalla ovat vielä aika alkuvaiheessa, joka heijastuu hoitohenkilökunnan valmiuksiin. Lisäkoulutusta tarvitaan sekä digitaalisten ohjelmistojen tehokkaaseen käyttöön että asiakkaiden kohtaamiseen digitaalisessa hoitoympäristössä. Henkilökunta tarvitsee myös lisää resursseja digitaalisten palveluiden käyttöön päivittäisessä työssään, kunnes ohjelmistot ovat yhteensopivia. Kiireessä tehty manuaalinen tiedonsiirto lisää inhimillisten virheiden riskiä vaarantaen potilasturvallisuuden. Tämä heikentää myös hoitohenkilökunnan työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Tiedonkulkua ja palveluiden yhdenmukaistamista tulee tehostaa, jolloin käyttäjäkokemus muuttuu positiivisemmaksi.