Hengellisten tarpeiden huomioiminen palliatiivisen hoidon aikana
Halonen, Maija (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052816947
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052816947
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa palliatiivisen hoidon aikana toteutuvaa hengellisten tarpeiden huomioimista. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää kokonaisvaltaista palliatiivista hoitoa, jossa myös hengelliset tarpeet on huomioitu. Aiheen tutkiminen katsottiin tarpeelliseksi huomioiden nopeasti lisääntyvä sekularisaatio länsimaissa, mikä vaikuttaa voimakkaasti ihmisten hengelliseen käyttäytymiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin integroituna kirjallisuuskatsauksena rajaten aineisto vuosiin 2019–2023 ajantasaisen tutkimustiedon tavoittamiseksi. Kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valikoitui 9 vertaisarvioitua tutkimusartikkelia, joista etsittiin järjestelmällisesti tutkimuskysymyksiin vastaavia seikkoja. Löydökset koodattiin, lajiteltiin ja esiteltiin aiheittain.
Viimeaikaisissa tutkimuksissa palliatiivista hoitoa saavilla potilailla ja asiakkailla sekä heidän läheisillään havaittiin monenlaisia hengellisiä tarpeita, jotka usein tulivat myös heille itselleen yllätyksenä vakavan sairauden kohdatessa. Henkilökunnan tekemät aloitteet hengellisten tarpeiden täyttymiseksi nähtiin keskeisenä kokonaisvaltaisen hoidon toteutumisen kannalta. Hoitajien kokemaan epävarmuuteen hengellisistä asioista puhumiseen nähtiin auttavana tekijänä niin koulutus, itsereflektio kuin myös tietoisuus sanattoman viestinnän, aktiivisen kuuntelun ja läsnäolon tärkeydestä. Hoitajien on hyvä myös tiedostaa, että kaikkea potilaan tai asiakkaan eksistentiaalista tai hengellistä kärsimystä ei välttämättä voida kokonaan poistaa, mutta hengellisen hoidon antamisella voi olla useita positiivisia vaikutuksia potilaiden ja asiakkaiden elämänlaatuun.
Palliatiivisessa hoitotyössä on hyvä järjestelmällisesti kysyä hengellisistä tarpeista jokaisen potilaan kohdalla. Huomioitavia seikkoja ovat myös hoitajien riittävä koulutus sekä organisaation vastuu tarvittavan tilan ja ajan mahdollistamisessa, jotta hengellinen hoito voi palliatiivisessa hoidossa toteutua. Jatkossa suomalaisten hoitajien tyytyväisyyttä saamaansa koulutukseen olisi hyvä tutkia.
Opinnäytetyö toteutettiin integroituna kirjallisuuskatsauksena rajaten aineisto vuosiin 2019–2023 ajantasaisen tutkimustiedon tavoittamiseksi. Kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valikoitui 9 vertaisarvioitua tutkimusartikkelia, joista etsittiin järjestelmällisesti tutkimuskysymyksiin vastaavia seikkoja. Löydökset koodattiin, lajiteltiin ja esiteltiin aiheittain.
Viimeaikaisissa tutkimuksissa palliatiivista hoitoa saavilla potilailla ja asiakkailla sekä heidän läheisillään havaittiin monenlaisia hengellisiä tarpeita, jotka usein tulivat myös heille itselleen yllätyksenä vakavan sairauden kohdatessa. Henkilökunnan tekemät aloitteet hengellisten tarpeiden täyttymiseksi nähtiin keskeisenä kokonaisvaltaisen hoidon toteutumisen kannalta. Hoitajien kokemaan epävarmuuteen hengellisistä asioista puhumiseen nähtiin auttavana tekijänä niin koulutus, itsereflektio kuin myös tietoisuus sanattoman viestinnän, aktiivisen kuuntelun ja läsnäolon tärkeydestä. Hoitajien on hyvä myös tiedostaa, että kaikkea potilaan tai asiakkaan eksistentiaalista tai hengellistä kärsimystä ei välttämättä voida kokonaan poistaa, mutta hengellisen hoidon antamisella voi olla useita positiivisia vaikutuksia potilaiden ja asiakkaiden elämänlaatuun.
Palliatiivisessa hoitotyössä on hyvä järjestelmällisesti kysyä hengellisistä tarpeista jokaisen potilaan kohdalla. Huomioitavia seikkoja ovat myös hoitajien riittävä koulutus sekä organisaation vastuu tarvittavan tilan ja ajan mahdollistamisessa, jotta hengellinen hoito voi palliatiivisessa hoidossa toteutua. Jatkossa suomalaisten hoitajien tyytyväisyyttä saamaansa koulutukseen olisi hyvä tutkia.