Hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttaminen – rekisterinpitäjyys ja tiedonhallinta
Mäkitasku, Sallamaari (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052817101
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052817101
Tiivistelmä
Laki hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta (483/2023) on tullut vaiheittain voimaan vuosina 2023 ja 2024. Uuden lain myötä hätäkeskustoimintaa hätäilmoitusten perusteella hoitavat viranomaiset tulivat omien henkilötietojensa rekisterinpitäjiksi. Hätäkeskuslaitokselle jäi joitakin rekisterinpitäjän velvoitteita sekä rooli tiedonhallintayksikkönä. Kehittämistyössä selvitettiin lakimuutoksen vaikutusta Hätäkeskuslaitoksen hallinnolliseen työhön rekisterinpitäjyyden ja tiedonhallinnan näkökulmasta. Työn toimeksiantajana toimi Hätäkeskuslaitos.
Työn tavoitteena oli selvittää erityisesti asiantuntijatyön kannalta avoimia asioita lakimuutokseen liittyen ja arvioida uutta lakia suhteessa Hätäkeskuslaitoksen ohjeistuksiin. Kehittämistyön lähestymistapana käytettiin tapaustutkimusta, koska sen tarkoituksena oli tuottaa syvällistä ja yksityiskohtaista tietoa lakimuutokseen liittyen. Tutkimus- ja tiedonkeruumenetelminä käytettiin lainoppia, ryhmähaastattelua ja kyselyä. Kysely suunnattiin niille Hätäkeskuslaitoksen asiantuntijatyötä tekeville henkilöille, jotka käsittelevät työssään hätä keskustoiminnan henkilötietoja. Kyselyn tuloksena saatiin selville muutosvaiheessa edelleen epäselväksi jääneitä asioita sekä tarve koulutukselle ja perehdytykselle asiaa koskien. Ryhmähaastatteluun osallistui viisi henkilöä Hätäkeskuslaitoksesta. Haastattelu tuotti näkemyksiä kehittämistyön tutkimuskysymyksiin sekä muutosprosessin onnistumiseen liittyvää reflektointia.
Kehittämistyön tuloksena syntyi kokonaiskuva muutoksen vaikutuksista. Koska työ muutoksen eteen oli käynnissä edelleen opinnäytetyön valmistuttua, on kehittämistyössä tuotettua materiaalia mahdollista hyödyntää edelleen tätä lakimuutosta koskien. Erityisesti kyselytuloksista ja ryhmähaastattelusta saatu materiaali on käyttökelpoista myös tulevia muutoksia ajatellen, sen avulla Hätäkeskuslaitoksella on työkaluja tämänkaltaisen muutoksen parempaan läpivientiin tulevaisuudessa.
Työn tavoitteena oli selvittää erityisesti asiantuntijatyön kannalta avoimia asioita lakimuutokseen liittyen ja arvioida uutta lakia suhteessa Hätäkeskuslaitoksen ohjeistuksiin. Kehittämistyön lähestymistapana käytettiin tapaustutkimusta, koska sen tarkoituksena oli tuottaa syvällistä ja yksityiskohtaista tietoa lakimuutokseen liittyen. Tutkimus- ja tiedonkeruumenetelminä käytettiin lainoppia, ryhmähaastattelua ja kyselyä. Kysely suunnattiin niille Hätäkeskuslaitoksen asiantuntijatyötä tekeville henkilöille, jotka käsittelevät työssään hätä keskustoiminnan henkilötietoja. Kyselyn tuloksena saatiin selville muutosvaiheessa edelleen epäselväksi jääneitä asioita sekä tarve koulutukselle ja perehdytykselle asiaa koskien. Ryhmähaastatteluun osallistui viisi henkilöä Hätäkeskuslaitoksesta. Haastattelu tuotti näkemyksiä kehittämistyön tutkimuskysymyksiin sekä muutosprosessin onnistumiseen liittyvää reflektointia.
Kehittämistyön tuloksena syntyi kokonaiskuva muutoksen vaikutuksista. Koska työ muutoksen eteen oli käynnissä edelleen opinnäytetyön valmistuttua, on kehittämistyössä tuotettua materiaalia mahdollista hyödyntää edelleen tätä lakimuutosta koskien. Erityisesti kyselytuloksista ja ryhmähaastattelusta saatu materiaali on käyttökelpoista myös tulevia muutoksia ajatellen, sen avulla Hätäkeskuslaitoksella on työkaluja tämänkaltaisen muutoksen parempaan läpivientiin tulevaisuudessa.