Reppuruiskulla tehtävä boorilannoitus metsänhoitoyhdistyksen palvelumuotona

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutustuttiin reppuruiskulla tehtävään boorilannoitukseen. Opinnäytetyössä kerättiin tietoa boorilannoitteista, lannoituksen suorittamisesta sekä vaikutuksista. Tietoa kerättiin Isojoki-Karijoki metsänhoitoyhdistykselle, joka on aloittamassa boorilannoitus palvelun tarjoamista metsänomistajilleen. Lisäksi työssä syvennyttiin tutkimaan muun muassa boorilannoituksen kustannuksia, ajankäyttöä sekä tuottavuutta.

Työssä tutustuttiin reppuruiskun käyttöön ja toimintaan testaamalla laitetta ensin vedellä. Reppuruiskulla tehtävään boorilannoitukseen syvennyttiin tarkemmin lannoittamalla vaihtelevissa kohteissa. Lannoituskohteilta selvitettiin muun muassa levityksessä kulunut aika sekä kustannukset. Boorilannoituksen vaikutuksia selvitettiin valokuvaamalla kohteita, joissa lannoitus on suoritettu aiemmin. Kohteilta pyrittiin selvittämään, miten metsä on reagoinut lannoitukseen ja kuinka näkyviä muutokset ovat. Lisätietoa boorilannoituksista hankittiin muilta metsänhoitoyhdistyksiltä haastatteluilla. Haastatteluihin osallistui kolme metsänhoitoyhdistystä Itä-Suomesta. Jokaisesta metsänhoitoyhdistyksestä haastatteluun vastasi yksi toimihenkilö. Haastatteluilla saatiin lisätietoa siitä, miten muissa metsänhoitoyhdistyksissä boorilannoituksia on suoritettu ja mitä uuden palvelun tarjoamisessa tulisi ottaa huomioon.

Opinnäytetyön tuloksena saatiin kattavasti tietoa boorilannoitteen levityksestä reppuruiskulla sekä lannoituksen vaikutuksista. Lannoituskohteista huomattiin lannoituksessa kuluvan ajan vaihtelevan hyvinkin suuresti. Helpommalla kohteella lannoituksessa kului noin tunti jokaista hehtaaria kohden, kun taas vaikeammalla kohteella lannoitus saattoi kestää jopa kaksi kertaa pidempään. Aiemmin lannoitetuista kohteista havaittiin, miten lannoituksen seurauksena kasvuhäiriöt vähenivät merkittävästi ja puun pituuskasvu alkoi palautua normaaliksi. Haastatteluista selvisi, miten Itä-Suomen metsänhoitoyhdistyksissä boorin puutos on merkittävä ongelma, eivätkä kaikki metsänomistajat tiedosta ongelmaa tarpeeksi hyvin. Haastatteluista selvisi lisäksi muun muassa droonilla tehtävän lentolannoituksen sekä metsätalouden kannustejärjestelmän mahdollisuuksien herättävän mielenkiintoa metsänhoitoyhdistyksissä.

The aim of this thesis was to gather information about the boron fertilisation using a backpack sprayer. Information was gathered for the Isojoki-Karijoki forest management association, which is starting to offer boron fertilisation services to its forest owners. Time management, productivity, costs, and effects of the fertilisation were also studied in this thesis.

Familiarisation with the backpack sprayer was started by first testing the device with water. The next step was to use the backpack sprayer on places which suffered from boron deficiency. For example, time management and costs were reported at the fertilization sites. The effects of boron fertilization were investigated by photographing areas where fertilisation had been previously conducted. The goal was to determine how the forest responded to the fertilisation and how visible the changes were. More information about boron fertilisation was gathered from other forest management associations through interviews.

As a result of the thesis, it was observed that the time required for fertilisation varied greatly among the fertilisation sites. It was also observed in previously fertilised sites that because of fertilisation, growth disorders decreased significantly, and tree height growth began to return to normal. From the interviews, it became clear that boron deficiency is a significant problem in forest management associations in Eastern Finland, and not all forest owners are aware enough of the problem. Additionally, the interviews revealed that methods such as drone-based aerial fertilisation and possibilities of forestry subsidies related to boron fertilisation are generating interest among forest management associations.