Hiljaisen tiedon hallinta poliisin tietojärjestelmien ylläpidossa

Abstract

Työyhteisön kokeneiden asiantuntijoiden vahva ammattitaito ja kyky reagoida ongelmatilanteisiin nopeasti on usein seurausta heidän hallussaan olevasta tiedosta, jonka sanallinen tai kirjallinen ilmaiseminen muille on haastavaa. Tällöin puhutaan hiljaisesta tiedosta, jota on läsnä arjessamme jatkuvasti. Aihetta koskevassa kirjallisuudessa on esimerkiksi todettu, että ammattilainen yksinkertaisesti tietää, että jokin asia tulee tehdä tietyllä tavalla osaamatta tarkemmin selittää miksi.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia hiljaisen tiedon jakamisen ja säilyttämisen eri menetelmiä sekä kartoittaa Poliisin informaatioteknologiakeskuksen hiljaisen tiedon hallinnan tilannetta. Tutkimusongelma organisaation hiljaisen tiedon hallinnan näkökulmasta oli hiljaisen tiedon siirtämisen tai säilyttämisen menetelmiä koskevan kokonaistilanteen kuvauksen puuttuminen. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka lähestymistapana käytettiin tapaustutkimusta. Aineistonkeruumenetelmänä hyödynnettiin Poliisin informaatioteknologiakeskuksessa työskenteleville henkilöille kohdistettua kyselytutkimusta (n=45) sekä puolistrukturoituja haastatteluita (n=6). Tutkimus-tulosten analysointimenetelmänä käytettiin teemoittelua.

Tutkimustulosten avulla organisaation hiljaisen tiedon siirtämisen ja säilyttämisen taustasta, tavoitteista sekä nykytilanteesta saatiin muodostettua tilannekuva. Toimeksiantajaorganisaatiossa kannustetaan osaamisen sekä tiedon jakamiseen ja hiljaisen tiedon merkitys tiedostetaan. Hiljaisen tiedon hallintaa on mahdollista kehittää yhteisten toimintamallien sekä kokonaiskoordinaation kautta. Nykytilanteen kehittämisen nähtiin edellyttävän mahdollisuutta perehtyä hiljaisen tiedon siirtämisen ja säilyttämisen menetelmiin kattavasti. Systemaattisen prosessin suunnittelulle sekä toteuttamiselle tulee olla käytössä myös riittävästi aikaa. Tutkimus nosti esille nykyisiä tiedon ja osaamisen jakamisen käytäntöjä sekä ajatuksia myös uusien menettelytapojen hyödyntämisestä. Tutkimuksen tuloksia on mahdollista hyödyntää esimerkiksi organisaation tiedolla johtamisen kyvykkyyksien kehittämisprosessissa.