Tekonurmikenttien suunnitteluratkaisut nykypäivän ympäristövaatimuksilla
Lagerström, Joonatan (2024)
Lagerström, Joonatan
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052917359
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052917359
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten uusi mikromuovirajoitus vaikuttaa tekonurmikenttien suunnitteluun ja täyteainemateriaalien valintaan. Lisäksi työssä pyrittiin esittämään kestäviä vaihtoehtoja kumirouheen korvaamiseksi sekä tarjoamaan suunnitteluratkaisuja ympäristön kannalta vastuulliseen tekonurmikenttien rakentamiseen. Työn taustalla oli EU:n määrittämä mikromuovirajoitus, joka kieltää kumirouheen käytön uusissa tekonurmikentissä vuoden 2031 jälkeen.
Opinnäytetyössä hyödynnettiin erilaisia menetelmiä, kuten tutkimuksia ja käyttäjäpalautteita, jotta voitiin selvittää ympäristöystävällisten täyteaineiden saatavuutta ja käyttöä tekonurmikentissä. Lisäksi tarkasteltiin Ruotsissa tehtyä tutkimusta, jotta voitaisiin löytää vaihtoehtoisia täyteainemateriaaleja kumirouheelle. Tulokset osoittivat, että ympäristöystävällisiä ja jopa biohajoavia täyteaineita on jo kehitetty ja otettu käyttöön tekonurmikentissä, mikä edistää alan kehitystä kohti kestävämpiä ratkaisuja.
Tekonurmikenttien suunnittelulla ja ympäristöjen huomioimisella on tärkeä rooli. Suomessa on lähes 500 kumirouhetäytteistä kenttää, ja niiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi on otettava huomioon kumirouheen kulkeutuminen ympäristöön. Helsingin kaupunki teki yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen kanssa tutkimushankkeessa, joka keskittyi kumirouheen kulkeutumisen estämiseen. Opinnäytetyön tulokset tarjoavat konkreettisia suunnitteluratkaisuja ja parannusehdotuksia, joiden avulla voidaan edistää ympäristön kannalta vastuullista tekonurmikenttien rakentamista.
Opinnäytetyössä hyödynnettiin erilaisia menetelmiä, kuten tutkimuksia ja käyttäjäpalautteita, jotta voitiin selvittää ympäristöystävällisten täyteaineiden saatavuutta ja käyttöä tekonurmikentissä. Lisäksi tarkasteltiin Ruotsissa tehtyä tutkimusta, jotta voitaisiin löytää vaihtoehtoisia täyteainemateriaaleja kumirouheelle. Tulokset osoittivat, että ympäristöystävällisiä ja jopa biohajoavia täyteaineita on jo kehitetty ja otettu käyttöön tekonurmikentissä, mikä edistää alan kehitystä kohti kestävämpiä ratkaisuja.
Tekonurmikenttien suunnittelulla ja ympäristöjen huomioimisella on tärkeä rooli. Suomessa on lähes 500 kumirouhetäytteistä kenttää, ja niiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi on otettava huomioon kumirouheen kulkeutuminen ympäristöön. Helsingin kaupunki teki yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen kanssa tutkimushankkeessa, joka keskittyi kumirouheen kulkeutumisen estämiseen. Opinnäytetyön tulokset tarjoavat konkreettisia suunnitteluratkaisuja ja parannusehdotuksia, joiden avulla voidaan edistää ympäristön kannalta vastuullista tekonurmikenttien rakentamista.