EPCM-Hankkeen seuranta ja mittaroiminen omistajaohjauksen näkökulmasta : projektin perussuunnitteluvaiheen mittaroiminen

Abstract

Toimeksiantajan EPCM-hankkeiden määrän lisääntyessä näiden hankkeiden prosessien kehittäminen on nostanut esille kysymyksiä hankkeen läpi-vientiprosessien mittaamisesta. Tässä kehitystyössä tutkittiin EPCM-hankkeen mittaamista omistajaohjauksen näkökulmasta hankkeen perus-suunnitteluvaiheessa. Tutkimustapaus rajautui toimeksiantajan toteutuksessa olevan hankkeen perussuunnitteluvaiheeseen. Työ keskittyi mittaroimisen määrittämiseen, mittareiden käyttämiseen ja raportoimiseen. Työn tutkimus-kysymyksenä oli, kuinka EPCM-hankkeen perussuunnitteluvaiheen mittaroiminen tulisi toteuttaa omistajaohjauksen näkökulmasta? Työssä tutkittiin, kuinka tapauksen hankkeen mittaroimisen määrittäminen, mittaroiminen ja raportoiminen oli toteutettu sekä kuinka ne olivat onnistuneet ja kuinka toimintaa olisi mahdollista kehittää. Työn teoria-aineisto muodostuu projektin ohjaukseen, projektin toteutusmuotoihin, hankkeen mittaamiseen sekä raportointiin liittyvästä kirjallisuudesta, artikkeleista ja julkaisuista.

Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla hankkeeseen osallistuneita henkilöitä. Haastateltavia valittiin seitsemän henkilöä omistaja-ohjaustiimistä ja kolme henkilöä EPCM-toimittajan hankeryhmästä. Haastattelu toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Haastattelut toteutettiin keskustelemalla kasvotusten tai Teams-yhteyden välityksellä. Tutkimuksen tulosten perusteella saatiin tietoa siitä, kuinka tapauksen hankkeen mittarointi oli määritetty, mitä mittareita hankkeessa oli käytetty, kuinka hankkeen mittaaminen ja raportointi oli onnistunut ja mitä ongelmia mittaamisessa oli havaittu. Mittaamisen haasteet liittyivät mittaamisen määrittämiseen sekä mitta-reiden käyttöönottoon. Keskusteluissa nousseisiin ongelma-alueisiin pyrittiin myös hakemaan ratkaisuja keskustelujen edetessä.

Tutkimuksen kehittämisehdotuksiin listattiin mittaroimisen määrittämistä, mittaamista ja raportointia kehittäviä toimia. Nämä kehityskohteet perustuivat haastatteluissa löytyneisiin ongelma-alueisiin, ehdotetut toimet nousivat keskusteluista ja johdattelivat teorian perusteita. Kehityksen pääkohdat liittyivät toiminnan yhdenmukaistamiseen ja työkalujen kehittämiseen. Työn johtopäätöksissä on arvioitu toimintaa yleisellä tasolla ja siitä, kuinka toiminta olisi mahdollista kehittää tulevaisuudessa teoriaan pohjautuen. Johtopäätöksissä esille nousivat johdonmukainen prosessi, työkalujen kehittäminen ja toimintojen kehittäminen yhdenmukaisiksi.