Leikkauspotilaan kotiutusprosessin haasteet kotiutusyksikön hoitajien näkökulmasta
Kuosmanen, Merja (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052817316
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052817316
Tiivistelmä
Sairaala Novassa leikkaustoimintaa on kehitetty vuodesta 2018 alkaen aktiivisesti päivä- ja herkokirurgian lisäämiseksi elektiivisten leikkausten osalta. Kehittämistoimien taustalla ovat olleet leikkaustoiminnan tehostamisen tarve, vallitsevat säästötoimet ja alaa vaivaava henkilöstövaje. Viime vuosina Sairaala Novassa kaikista elektiivisistä leikatuista potilasta noin 75–80 % kotiutui päivä- tai herkokirurgisesti Sairaala Novassa toimivan kotiutusyksikön kautta. Toiminnan myötä leikkauspotilaiden operatiivisten sairaansijojen tarve on vähentynyt merkittävästi. Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada selville leikkauspotilaan kotiutusprosessista esiin tulevat haasteet kotiutusyksikön hoitajien näkökulmasta. Tavoitteena on kehittää tutkimuksen tulosten avulla leikkauspotilaan hoidon laatua ja turvallisuutta kotiutusprosessin aikana.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä oli laadullinen tutkimus. Tutkimusmenetelmä valikoitui opinnäytetyön aiheen, tarkoituksen ja tavoitteiden perusteella. Kysymykset ja otos valittiin harkinnanvaraisella otannalla opinnäytetyön tarkoituksen ja tavoitteiden näkökulmasta tutkijan asettamien kriteerien mukaisesti. Tutkimukseen osallistuivat kotiutusyksikössä työskentelevät hoitajat (n= 21). Tutkimuksen aineiston keruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella anonyymina Webropol- ohjelmalla. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysi menetelmällä.
Opinnäytetyön keskeisimpien tulosten mukaan leikkauspotilaan kotiutusprosessi vaatii kotiutusyksikön hoitajilta laaja-alaista ammatillista osaamista ja sen koettiin olevan pääasiassa riittävää turvalliseen ja laadukkaaseen potilaan kotiuttamiseen. Työkokemus, koulutukset ja kollegoiden tuki lisäsivät ammatillista osaamista, kykyä tehdä itsenäisiä päätöksiä ja valmiutta toimia poikkeavissakin tilanteissa. Haasteena koettiin ajoittaiset suuret potilasmäärät, vähäiset resurssit, puutteelliset määräykset ja jatkohoito-ohjeet sekä huonokuntoiset potilaat. Työtä kuormittavina tekijöinä koettiin lisäksi tietojärjestelmien toimintahäiriöt ja yhteensopivuusongelmat, tiedonkulkuun, käytänteisiin ja moniammatilliseen yhteistyöhön liittyvät ongelmat sekä jatkohoitoon liittyvät järjestelyt potilaan siirtyessä toiseen yksikköön.
Asiasanat: kotiutusprosessi, leikkauspotilas, päiväkirurgia, herkokirurgia Hospital Nova has been actively developing its functions related to surgeries since 2018 in order to increase day and 23-hour elective surgeries, and thus trying to meet the challenges caused by cost-saving measures and a short-age of personnel. In recent years, approximately 75-80% of all elective surgery patients at Hospital Nova were discharged through the discharge unit. This has led to a significant decrease in the need for surgical ward beds. The purpose of the thesis was to find out the challenges arising from the discharge process of a surgical patient from the nurses’ point of view working at the
discharge unit. The goal is to use the results of the study to improve the quality and safety of treatment of surgical patients during the discharge process.
The research method of the thesis was qualitative research. The research method was selected based on the topic, purpose, and goals of the thesis. The data collection method was a Webropol electronic questionnaire. The survey was conducted anonymously. The questions and the sample group were selected by at discretion sampling in relation to the purpose and goals of the thesis. The criteria set by the researcher were followed in the selection of the sample. The nurses working in the discharge unit (n. 21) participated in the study. The data was analyzed using the inductive content analysis method.
According to the main results of the thesis, the discharge process of the surgical patient requires extensive competence from the nurses working in the discharge unit and it was perceived as sufficient for the safe and highquality discharge of the patient. Work experience, training, and support from colleagues increased professional competence, ability to make independent decisions, and preparedness to function even in unusual situations. Intermittently large numbers of patients, limited resources, incomplete orders and follow-up instructions, and patients in poor health were perceived as a challenge. The workload was increased by malfunctions and compatibility problems of information systems, problems related to information flow, practices, and multiprofessional cooperation and arrangements related to follow-up care when the patient is transferred to another unit.
Keywords: discharge process, surgery patient, day surgery, 23-h surgery
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä oli laadullinen tutkimus. Tutkimusmenetelmä valikoitui opinnäytetyön aiheen, tarkoituksen ja tavoitteiden perusteella. Kysymykset ja otos valittiin harkinnanvaraisella otannalla opinnäytetyön tarkoituksen ja tavoitteiden näkökulmasta tutkijan asettamien kriteerien mukaisesti. Tutkimukseen osallistuivat kotiutusyksikössä työskentelevät hoitajat (n= 21). Tutkimuksen aineiston keruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella anonyymina Webropol- ohjelmalla. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysi menetelmällä.
Opinnäytetyön keskeisimpien tulosten mukaan leikkauspotilaan kotiutusprosessi vaatii kotiutusyksikön hoitajilta laaja-alaista ammatillista osaamista ja sen koettiin olevan pääasiassa riittävää turvalliseen ja laadukkaaseen potilaan kotiuttamiseen. Työkokemus, koulutukset ja kollegoiden tuki lisäsivät ammatillista osaamista, kykyä tehdä itsenäisiä päätöksiä ja valmiutta toimia poikkeavissakin tilanteissa. Haasteena koettiin ajoittaiset suuret potilasmäärät, vähäiset resurssit, puutteelliset määräykset ja jatkohoito-ohjeet sekä huonokuntoiset potilaat. Työtä kuormittavina tekijöinä koettiin lisäksi tietojärjestelmien toimintahäiriöt ja yhteensopivuusongelmat, tiedonkulkuun, käytänteisiin ja moniammatilliseen yhteistyöhön liittyvät ongelmat sekä jatkohoitoon liittyvät järjestelyt potilaan siirtyessä toiseen yksikköön.
Asiasanat: kotiutusprosessi, leikkauspotilas, päiväkirurgia, herkokirurgia
discharge unit. The goal is to use the results of the study to improve the quality and safety of treatment of surgical patients during the discharge process.
The research method of the thesis was qualitative research. The research method was selected based on the topic, purpose, and goals of the thesis. The data collection method was a Webropol electronic questionnaire. The survey was conducted anonymously. The questions and the sample group were selected by at discretion sampling in relation to the purpose and goals of the thesis. The criteria set by the researcher were followed in the selection of the sample. The nurses working in the discharge unit (n. 21) participated in the study. The data was analyzed using the inductive content analysis method.
According to the main results of the thesis, the discharge process of the surgical patient requires extensive competence from the nurses working in the discharge unit and it was perceived as sufficient for the safe and highquality discharge of the patient. Work experience, training, and support from colleagues increased professional competence, ability to make independent decisions, and preparedness to function even in unusual situations. Intermittently large numbers of patients, limited resources, incomplete orders and follow-up instructions, and patients in poor health were perceived as a challenge. The workload was increased by malfunctions and compatibility problems of information systems, problems related to information flow, practices, and multiprofessional cooperation and arrangements related to follow-up care when the patient is transferred to another unit.
Keywords: discharge process, surgery patient, day surgery, 23-h surgery