Kartonkihylsyn jatkossauman liimauksen toimivuuden tarkastelu
Hietasara, Emilia (2024)
Hietasara, Emilia
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052917423
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052917423
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella jatkettujen kartonkihylsyjen valmistus-prosessia ja erityisesti liimaussaumojen toimivuutta. Opinnäytetyön tilaaja oli Corex Finland Oy, joka on osa VPK-konsernia ja on johtava kartonki- ja hylsyvalmistaja maailmassa. Corex Finlandin Imatran tehdas keskittyy erityisesti kier-rehylsyjen ja jatkettujen kartonkihylsyjen valmistukseen.
Jatkettujen kartonkihylsyjen liimaussauman toimivuutta lähdettiin tutkimaan liiman lämpötilamittausten avulla. Liimauksen eri vaiheiden prosessiajat ja liiman lämpötilat mitattiin, jotta saatiin lisätietoa liimausprosessista. Tavoitteena oli varmistaa liimasidoksen toimivuus, joka on keskeinen laadun ja luotettavuuden kannalta.
Mittausten avulla saatiin tietoa saumausliiman toiminnasta prosessissa. Etenkin varmistuttiin liiman lämpötilasta kohdissa, joissa liima pursotetaan ja kartonkihylsyt yhdistetään. Tällöin voidaan varmistaa, että liima on halutun liimaustuloksen aikaansaamiseksi tarpeeksi kuumaa, kun hylsyt yhdistetään toisiinsa, jotta saadaan haluttu liimaustulos. Hot Tack -mittauksilla saatiin tietoa liiman lujuudesta. Näin varmistuttiin lämpötilasta, jonka alle liiman tulee jäähtyä prosessissa.
Mittauksissa käytettiin infrapunamittaria, johon liitettiin kaksi erilaista anturia: piikki- ja lanka-anturi. Lanka-anturi oli nopeampi ja antoi liiman lämpötilasta parempia tuloksia. Piikkianturi oli liian hidas eikä soveltunut tähän tutkimukseen. Vaikka lanka-anturi oli nopeampi kuin piikkianturi, oli anturi silti hidas, mikä vaikutti liiman lämpötilamittauksiin. Kuitenkin mittauksilla saatiin riittävää tietoa saumauksen toimivuudesta. Työstä on poistettu kokeellinen osuus, tulokset, pohdinta sekä liitteet salassa pidettävien tietojen vuoksi.
Jatkossa voitaisiin tutkia, kuinka liiman lämpötilan muuttaminen vaikuttaisi liiman lämpötilan muutokseen prosessissa ja siten myös jatketun kartonkihylsyn puristuslujuuteen. Myös tarkemman ja nopeamman lämpötila-anturin käyttäminen mittauksissa toisi luotettavuutta ja tarkempia tuloksia.
Jatkettujen kartonkihylsyjen liimaussauman toimivuutta lähdettiin tutkimaan liiman lämpötilamittausten avulla. Liimauksen eri vaiheiden prosessiajat ja liiman lämpötilat mitattiin, jotta saatiin lisätietoa liimausprosessista. Tavoitteena oli varmistaa liimasidoksen toimivuus, joka on keskeinen laadun ja luotettavuuden kannalta.
Mittausten avulla saatiin tietoa saumausliiman toiminnasta prosessissa. Etenkin varmistuttiin liiman lämpötilasta kohdissa, joissa liima pursotetaan ja kartonkihylsyt yhdistetään. Tällöin voidaan varmistaa, että liima on halutun liimaustuloksen aikaansaamiseksi tarpeeksi kuumaa, kun hylsyt yhdistetään toisiinsa, jotta saadaan haluttu liimaustulos. Hot Tack -mittauksilla saatiin tietoa liiman lujuudesta. Näin varmistuttiin lämpötilasta, jonka alle liiman tulee jäähtyä prosessissa.
Mittauksissa käytettiin infrapunamittaria, johon liitettiin kaksi erilaista anturia: piikki- ja lanka-anturi. Lanka-anturi oli nopeampi ja antoi liiman lämpötilasta parempia tuloksia. Piikkianturi oli liian hidas eikä soveltunut tähän tutkimukseen. Vaikka lanka-anturi oli nopeampi kuin piikkianturi, oli anturi silti hidas, mikä vaikutti liiman lämpötilamittauksiin. Kuitenkin mittauksilla saatiin riittävää tietoa saumauksen toimivuudesta. Työstä on poistettu kokeellinen osuus, tulokset, pohdinta sekä liitteet salassa pidettävien tietojen vuoksi.
Jatkossa voitaisiin tutkia, kuinka liiman lämpötilan muuttaminen vaikuttaisi liiman lämpötilan muutokseen prosessissa ja siten myös jatketun kartonkihylsyn puristuslujuuteen. Myös tarkemman ja nopeamman lämpötila-anturin käyttäminen mittauksissa toisi luotettavuutta ja tarkempia tuloksia.