Äänisuunnittelun merkitys videopeleissä
Adeyemi, Olukemi (2024)
Adeyemi, Olukemi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052917443
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052917443
Tiivistelmä
Videopelit muodostuvat monista eri elementeistä, kuten grafiikoista, tarinasta ja pelimekaniikoista. Ääni on myös tärkeä osa pelejä, mutta se jää usein muiden elementtien varjoon. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli osoittaa huomiota peliäänille, ja selvittää hyvän äänisuunnittelun menetelmiä ja käytäntöjä. Tärkeää oli selvittää, miltä hyvä äänisuunnittelu näyttää eri tyylilajien peleissä, ja mitkä menetelmät ovat toimivia vain tietyissä tyylilajeissa. Tutkimus on hyödyllinen pelialalla työskenteleville sekä varsinkin pelien äänisuunnittelijoille, ja tunnistamalla peliäänien hyviä ja huonoja menetelmiä voidaan luoda eheämpiä ja rikkaampia videopelikokemuksia.
Tutkimukselle olennaisinta oli selvittää modernien pelien äänisuunnittelua niin, että tuloksia voisi hyödyntää tulevissa peliprojekteissa. Tämän vuoksi tutkimus keskittyi viimeisen vuosikymmenen aikana julkaistuihin peleihin. Äänisuunnittelun tutkimus rajattiin myös ainoastaan konsoli- ja tietokonepeleihin, ja esimerkiksi mobiilipelien ääniä ei tutkittu lainkaan alustansa erilaisen luonteen ja äänisuunnittelun tarpeiden vuoksi. Tutkimuksen tietoperusta muodostui videopelien äänisuunnittelua käsittelevistä artikkeleista ja tutkimuksista.
Tutkimus toteutettiin keväällä 2024 kvalitatiivisen analyysin muodossa. Tietoperustan pohjalta rakennettiin eri videopelien äänisuunnittelun kategorioita sisältävä taulukko, johon pyrittiin sisällyttämään kaikki olennaiset peliääneen liittyvät osa-alueet. Muodostetun taulukon pääkategoriat ovat ääniefektit, musiikki, ja muu äänisuunnittelu. Tämän jälkeen analysoitiin kolmen valitun videopelin äänisuunnittelua taulukon kohta kohdalta. Analyysin perusteella kyseiset pelit arvosteltiin antamalla niille taulukon kohdissa yhdestä viiteen pistettä. Arvioinnista seurannut lopullinen pistemäärä on vain suuntaa antava mittari pelin äänisuunnittelun pätevyydestä. Tärkeämmät tulokset tutkimuksen kannalta ovat äänisuunnittelun kohdat, jotka saivat täydet pisteet, sekä tavat, joilla vähemmän pisteitä saanut kohta voisi parantua.
Analyysin tuloksista on voitu havaita tutkituista peleistä hyviä äänisuunnittelun menetelmiä, kuten erilaisia tapoja edesauttaa pelaamista äänillä, toimivan äänellisen ilmapiirin luomisen, ja tehokkaita tapoja käyttää musiikkia pelissä. Tutkimuksesta on tullut myös selväksi, ettei arviointiin tehty taulukko ole täydellinen, ja sitä pitäisi testata suuremmalla määrällä pelejä laajemmilla budjetti- ja tyylilajieroilla. Taulukko ei ole täysin luotettava äänisuunnittelun mittari, mutta se on kelvollinen yksilöimään äänisuunnittelun tehokkaimpia käytäntöjä ja antamaan suuntaa pelin äänimaailman kokonaisuudesta.
Tutkimukselle olennaisinta oli selvittää modernien pelien äänisuunnittelua niin, että tuloksia voisi hyödyntää tulevissa peliprojekteissa. Tämän vuoksi tutkimus keskittyi viimeisen vuosikymmenen aikana julkaistuihin peleihin. Äänisuunnittelun tutkimus rajattiin myös ainoastaan konsoli- ja tietokonepeleihin, ja esimerkiksi mobiilipelien ääniä ei tutkittu lainkaan alustansa erilaisen luonteen ja äänisuunnittelun tarpeiden vuoksi. Tutkimuksen tietoperusta muodostui videopelien äänisuunnittelua käsittelevistä artikkeleista ja tutkimuksista.
Tutkimus toteutettiin keväällä 2024 kvalitatiivisen analyysin muodossa. Tietoperustan pohjalta rakennettiin eri videopelien äänisuunnittelun kategorioita sisältävä taulukko, johon pyrittiin sisällyttämään kaikki olennaiset peliääneen liittyvät osa-alueet. Muodostetun taulukon pääkategoriat ovat ääniefektit, musiikki, ja muu äänisuunnittelu. Tämän jälkeen analysoitiin kolmen valitun videopelin äänisuunnittelua taulukon kohta kohdalta. Analyysin perusteella kyseiset pelit arvosteltiin antamalla niille taulukon kohdissa yhdestä viiteen pistettä. Arvioinnista seurannut lopullinen pistemäärä on vain suuntaa antava mittari pelin äänisuunnittelun pätevyydestä. Tärkeämmät tulokset tutkimuksen kannalta ovat äänisuunnittelun kohdat, jotka saivat täydet pisteet, sekä tavat, joilla vähemmän pisteitä saanut kohta voisi parantua.
Analyysin tuloksista on voitu havaita tutkituista peleistä hyviä äänisuunnittelun menetelmiä, kuten erilaisia tapoja edesauttaa pelaamista äänillä, toimivan äänellisen ilmapiirin luomisen, ja tehokkaita tapoja käyttää musiikkia pelissä. Tutkimuksesta on tullut myös selväksi, ettei arviointiin tehty taulukko ole täydellinen, ja sitä pitäisi testata suuremmalla määrällä pelejä laajemmilla budjetti- ja tyylilajieroilla. Taulukko ei ole täysin luotettava äänisuunnittelun mittari, mutta se on kelvollinen yksilöimään äänisuunnittelun tehokkaimpia käytäntöjä ja antamaan suuntaa pelin äänimaailman kokonaisuudesta.